22.4.2009

Trollikoita Stadiin?

Helsingin kaupungin liikennelaitos suunnittelee suunnittelevansa trollikan paluuta.

Ajatuksena on, että useita keskusta-alueen linjoja muutettaisiin sähköbussilla liikennöitäviksi. Esillä on ollut jopa suunnitellun raitioliikenneverkon laajennusten osittainen korvaaminen johdinautoliikenteellä.

1970-luvulla yritettiin silloisen linjan 14 liikennettä tekohengittää 1940-luvun kaluston lähestyessä romutusikäänsä. Tuon ajan ongelma oli se, että kalustoa ei valmistettu kuin Itä-Euroopassa ja silloisessa maailmassa tuon suunnan teknologiatarjonnan ja länsimaisten odotusten välille jäi liian suuri aukko.

Maailma on muuttunut 30 vuodessa ja johdinautoteollisuutta noussut itämään. Kaluston saatavuus on eri tasolla kuin aikoinaan.

Matalalattiaisen raitiovaunun ja helsinkiläisen raitiotieverkon yhdistäminen tuntuu olevan varsin vaikea haaste. Ensikuulemalta johdinautoidea vaikuttaa käyttökelpoiselta. Infrastruktuuri-investoinnit ovat oleellisesti pienemmät kuin raitiovaunukalustolla, bussin tuottama melu on murto-osa dieselbussista ja matalalattiaisuus on todennäköisesti toteutettavissa vähemmin kompromissein kuin ratikoissa.

Mutta syntyykö asiassa sporapuolue ja trollikkapuolue ja loputtomien kiistakirjoitusten virta?

7.4.2009

Löllöä

Kevät on etenemässä ja routa sulamassa. On siis kelirikon aika.

Tiehallinto lupailee "keskivaikeaa" kelirikkoa. Viime viikonloppuna tuli liikutuksi jonkin verran kantahämäläisellä alemmalla tieverkolla. Pintakelirikkoa oli ja sorateiden pinnat olivat paikoitellen kiusallisen löysät. Löllössä kun ajelee, saa olla tarkkana, että pysyy tiellä. Löllöliirto on vahvempi ilmiö kuin loskaliirto.

Painorajoitusten kausi on jo alkanut. Kovin paljon rajoituksia vielä ei ole jouduttu asettamaan. Vaikka yleinen painorajoitus onkin 12 tonnia, jo sellaisen asettaminen kertoo, että tie ei välttämättä ole kovin mukavasti ajettavissa henkilöautollakaan.

3.4.2009

Kaupunkimoottoritien kalleus

Berliinin miljoonakaupungin ydinkeskustan länsi- ja eteläpuolta kiertää sikäläinen "Kehä I", moottoritie A100. Kyseessä on kuusikaistainen valtasuoni, joka suurelta osin kulkee kaukalossa ja tunneleissa.

Tie on kaupunkimoottoritie mitä tyypillisimmillään. Nykyinen pituus on 21 km, johon on saatu mahtumaan 26 liittymää. Tiheimmillään liikennevirta on noin 190.000 ajoneuvoa vuorokaudessa (Kehä I noin 100.000).

Tietä on rakennettu lyhyissä palasissa, peräti 15 osassa. Vanhin osuus avattiin vuonna 1958 ja viimeisin vuonna 2004.

Berliinin päättävissä elimissä on paraikaa suunnitelma 16. osuuden rakentamisesta Neuköllnin kaupunginosasta Treptowiin. Tämän toteutuessa A100 ensi kerran ulottuisi entisen Itä-Berliinin puolelle ja aukaisisi kaupungin aika hankalia liikennesolmuja.

Mitenkään yksimielisestä hankkeesta ei ole kyse. Neuköllnissä on noussut varsin kova vastarinta suunnitelmia kohtaan. Tien alle jäisi osa siirtolapuutarha-aluetta, joka aikoinaan syntyi Länsi-Berliinin perukoille, muurin kupeeseen. Tämä entinen kaupungin takamaa on muurin sorruttua lähes keskustaa.

Kaupunkimoottoritien rakentaminen on kallista, varsinkin berliiniläiseen hetteiseen maastoon. Suunnitellun tien pituus on 3,2 kilometriä ja tämän hetken kustannusarvio on 420 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Hakamäentien uudelleenrakennus Helsingissä tuottaa 3,3 km tietä noin 100 miljoonan kustannuksilla, mikä on poikkeuksellisen kallista. Rakennusaikakaan ei ole aivan vähäinen: Jos vuonna 2011 päästään aloittamaan, tie valmistuu arviolta vuonna 2017.