28.10.2009

Epätoivoista

Kuopion ja Joensuun välinen valtatie 17 on varsin suurelta osaltaan kuosissa, jota kiinteistövälittäjät tapaavat kutsua alkuperäiseksi kunnoksi. Siis periaattessa käyttökelpoinen, mutta käyttäjiä harmistuttava. Mutkainen, mäkinen ja kapea se on; kaiken kaikkiaan vanhanaikainen 1950-luvun retrotie.

Tietä on uusittu kummastakin päästä. Kuopion päässä olevaa hyväkuntoinen osuus haluttaisiin oikaista ufologisella suunnitelmalla, johon sisältyy silta Kallaveden yli. Tämä oikaisu on merkitty oikein maakuntakaavaan.

Nyt on seudulla kehitetty suunnitelma, jonka toivotaan avaavan rahahanoja: Muutetaan tien numeroksi 9.

Paikallisen kauppakamarin kehittämän ajatuksen logiikka on se, että kun Turun ja Joensuun välinen tie numeroidaan yhtenäisesti, siitä syntyy valtakunnallisesti merkittävä reitti, jonka kunnostukseen lapioidaan rahaa kuorma-auto- tai edes pärekorikaupalla. Ajatukselle on saatu Savo-Karjalan tiepiirin tuki ja sen erinomaisuutta on hehkuttanut myös Savon Sanomat.

Kuopiossa ei liene tutustuttu valtatien 18 tilanteeseen: Sehän syntyi, kun joukko maanteitä ja kyläteitä kyltitettiin valtatieksi. Muutos tapahtui toistakymmentä vuotta sitten, mutta tiehen ei juuri ole panostettu lukuun ottamatta Multian ja Petäjäveden välistä oikaisua ja Seinäjoen itäistä ohitustietä. Muuten tie muistuttaa valtatietä yhtä paljon kuin kääpiövillakoira tanskandogia.

Numerologiaan turvautuminen on usein syvän epätoivon merkki. Niinpä taitaa nytkin olla.

23.10.2009

Älä tänne!

Norjassa on Oslon pohjoispuolella valmistunut uusi E6-tien osuus, jossa kokeillaan uutta tekniikkaa.

Moottoritielle ei ole asennettu tavanomaista valaistusta, vaan ajoratojen reunaan yhden watin LED-valaisimet tolpan päähän. Nämä johtovalot näyttävät moottoritien ajoradalla valkoista ja rampeilla keltaista valoa.

Innovatiivinen ratkaisu on näyttää väärään ajosuuntaan punaista. Norjassakin on sattunut lukuisia onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita autoilijoiden harhauduttua väärään suuntaan ohjaavalle rampille. Punaisilla valoilla odotetaan näiden onnettomuuksien vähenevän pimeään aikaan.

22.10.2009

Sotilaslentokenttä

Kakkostieltä kuuluu kummia. Tie suljetaan lokakuun lopulla kokonaiseksi viikoksi.

Syynä on Ilmavoimien sotaharjoitus, joka käyttää tukikohtanaan tien parantamisen yhteydessä Jokioisille rakennettua varalaskupaikkaa. Varalaskupaikkahan on newspeakia ja tarkoittaa tarvittaessa käyttöön otettavaa sotilaslentokenttää.

Se siis, että valtatietä perusparannetaan, tuo mukanaan mahdollisuuden, että valtatie otetaan pois käytöstä päiväkausiksi muihin tarkoituksiin.

Lusissahan moottoritiellä tähän on jo totuttukin. Lusin ja Jokioisten ero on kuitenkin suuri: Lusissa kiertotie on järjellinen hyväkuntoinen vanha valtatie. Jokioisissa sen sijaan liikenne ohjataan 17 kilometriä (!) pitkälle kiertotielle Jokioisten ja Minkiön kautta. Kiertotie on suurimmalta osaltaan kylätietasoa, päällystettyä toki.

Tiehallinto lupaa kiertotien pidentävän matka-aikaa noin 10 minuuttia. Tämä saattaa pitää paikkansakin, ellei mitään ongelmia satu. Kun 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa ohjataan kylätielle, yksikin ongelma voi sotkea koko paletin. Siksi kokonaan toinen reitinvalinta voi olla paikallaan.

Helsingistä Rauman suuntaan ajettaessa kannattaa ajaa Turun kautta. Porin suuntaan ei taas olekaan hyvää kiertotietä, joka ei aiheuttaisi reilua matkan pitenemistä. Vaihtoehtoja ovat muun muassa ajaminen Tampereen kautta (+50 km), Turun kautta (+60 km) tai Salon-Auran-Säkylän reitti (+30 km).

21.10.2009

Hämeenkyrö

Kolmostie kokonaisuudessaan on esitetty maantielain mukaiseksi valtakunnallisesti merkittäväksi runkotieksi. Runkotieasia lienee sen verran poliittisesti arka kysymys, että Liikenne- ja viestintäministeriö ei vielä nimennyt metriäkään mitään tietä runkotieksi. Jokainen kyläpoliitikkohan haluaa runkotien omaan kyläänsä.

Joka tapauksessa kolmostien laatu Tampereen ja Vaasan välillä on suurelta osaltaan aivan jotain muuta kuin korkealaatuiselta runkotieltä odotetaan.

Erilaisia täsmäparannuksia on vuosien varrella kyllä tehty: Ohituskaistoja on tehty, isojakin linjausmuutoksia on saatu aikaiseksi ja hankalia risteyksiä on kanavoitu uudelleen. Esimerkiksi Ikaalisten, Parkanon, Koskuen ja Jalasjärven kohdalla kuljetaan nykyisin hyvinkin sujuvasti.

Viimeinen varsinainen taajamapullonkaula tiellä on Hämeenkyrö, jossa liikenne kulkee kuntakeskuksen läpi. Onnettomuustiheys on luonnollisesti varsin suuri. Hämeenkyrön ohitusta on vuosikaudet suunniteltu. Nyt työ on siinä vaiheessa, että Tiehallinto laatii lopullista yksityiskohtaista tiesuunnitelmaa, jonka perusteella rakentamiseen ryhdytään, jos ryhdytään. Mitään rahoituspäätöksiä ei vielä ole.

Uusi noin 10 kilometriä pitkä tie kulkisi Hämeenkyrön kirkonseudun ja Kyröskosken taajamien välissä, nykyistä tielinjaa pohjoisempana. Siitä on tarkoitus tehdä pääosin nelikaistainen keskikaidetie. Tie liittyisi paikalliseen tieverkkoon kolmella eritasoliittymällä.

20.10.2009

Lövö

Kemiön saariston lounaiskärjessä sijaitsee Kasnäsin kylä, joka erityisesti kesäisin on vilkas vapaa-ajan toimintojen keskittymä. Lisäksi sieltä lähtevät maantielautat Hiittisiin.

Kasnäsiin johtava maantie 1830 kulkee saarelta toiselle siltoja pitkin lukuun ottamatta Lövön ja Söljeholmenin välistä salmea, joka ylitetään Lövön lossilla. Liikenteen määrän kasvaessa lossista on tullut pullonkaula.

Maantien lossiromantiikka on vuonna 2011 mennyttä, kun lossin korvaava silta on avattu. Paikalle rakennetaan isokokoinen silta ja rakennustyöt ovat alkamassa. Pituutta sillalle on tulossa 475 metriä, millä lukemalla pääsee maan Suomen kymmenen pisimmän sillan joukkoon. Korkeutta sillalle tulee veneväylän takia 18 metriä.

Silta kootaan viidestä massiivisesta teräslohkosta, jotka valmistetaan muualla ja jotka uitetaan paikan päälle.

18.10.2009

Suhteellista

Päivänä eräänä Tiehallinto ylitti uutiskynnyksen tiedolla, jonka mukaan maanteiden valaiseminen maksaa luokkaa 1000 euroa kilometriltä vuodessa.

Tuhatlappuen on sen verran pieni summa, että sen mattimeikäläinenkin hahmottaa. Moisesta tuhlaamisesta nousi pientä hälyäkin.

Asiat ovat kovin suhteellisia. Vastikään on Kokkolaan valmistunut liikenneympyrä, jolla on korvattu valtatie 8:lla olleet liikennevalot. Liikenneympyrän rakentamiskustannus oli 4,3 miljoonaa euroa.

Yhdellä kokkolalaisella liikenneympyrällä siis valaisisi vuodeksi 4300 kilometriä maantietä. Eli esimerkiksi valtatiet 1-8 päästä päähän.

11.10.2009

Kirjavaa

Perinteinen kompakysymys on, mikä väri esiintyy useimmin suomalaisissa liikennemerkeissä. Vastaus on tietysti harmaa: muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta merkkien tausta on harmaa.

Paraatipuolen paletissa on yhdeksän väriä: musta, valkoinen, punainen, keltainen, vihreä, sininen, oranssi, ruskea ja - harmaa.

Yksittäisissä merkeissä on varsin vähän värejä. Kun tienviitat jätetään laskuista pois, ainoat neliväriset merkit ennen olivat taksiasema-alue (puna-kelta-musta-sininen), taksin pysäyttämispaikka, liikennevalo (puna-kelta-musta-oranssi) ja vaarallisten aineiden kuljetus kielletty (puna-kelta-musta-oranssi). Uudet tunnelimerkit toivat uuden jäsenen tähän perheeseen: tunneli päättyy -merkki on musta-sini-valko-punainen.

Muutamat väriyhdistelmät ovat varsin uniikkeja: Musta-valko-keltaisia ovat vai etuajo-oikeusmerkit ja ainoa puna-kelta-musta-vihreä on liikennevalo. Oranssia on vain vaarallisten aineiden kuljetuksia ohjaavissa kahdessa merkissä.

Tienviitoissa sitten kirjo on suurempi. Esimerkiksi Espoossa Länsiväylällä Kehä I:lle ohjaavissa merkeissä on enimmillää kuutta väriä: mustaa, valkoista, punaista, keltaista, sinistä ja vihreää. Tämä tilkkutäkki ei enää välttämättä edusta selkeyttä.

Enimmillään tienviittaan voisi saada ympätyksi kahdeksan väriä. Tällöin viitoitusta pitää olla valta- ja kantatielle, eurooppa-, moottori- tai moottoriliikennetielle ja matkailutielle tai -kohteeseen ja lisäksi reitillä pitää olla jotain tekemistä vaarallisten aineiden kanssa. Valta- ja kantatien ehto voi korvaantua sillä, että merkissä esitetään kieltomerkki jollekin suunnalle.

Yhdeksäs eli harmaa jää nykysäännöin saavuttamatta. Harmaata on vain jotain päättyy -merkeissä ja ajokaistaopastuksessa, joita ei saada tienviittoihin yhdistetyksi.

8.10.2009

Debuggausta

Tiehallinto ilmoittaa, että ykköstie on Muurlan ja Lohjan välillä suljettuna tulevan viikonlopun tunnelijärjestelmien ohjelmistopäivityksen ja testauksen takia.

Jokohan bitit on saatu järjestykseen? Tien suunnitellusta avaamisesta on kohta kulunut vuosi ja maaliskuussa luvatut kevään ajan kestävät testit jatkuvat edelleen.