28.12.2009

Gammasora

Kukas ajaa maantielauttoja uudenvuodenpäivästä alkaen? No Gammasora Oy tietysti.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan organisaatiorakenne vaikuttaa paikoin hieman epätoivoiselta. Entinen Tielaitos jaettiin vuonna 1991 kahtia hallinto- ja tuotantotehtävien erottamiseksi Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Tieliikelaitos otti markkinointinimekseen Destia. Sittemmin EU sanoi "ei" mallille, jossa valtion liikelaitokset kilpailevat yksityisten yrittäjien kanssa urakoista. Siksi Tieliikelaitos yhtiöitettiin vuoden 2008 Destia Oy:ksi.

Nyt valtio hakee mahdollisuutta luopua osin tai kokonaan Destiasta. Maantielauttaliikenne halutaan pitää valtion hallussa ja siksi Destia Oy hajoitetaan kahtia ja lauttaliiketoiminta siirretään Destian pöytälaatikosta löytyneeseen Gammasora Oy:hyn, jonka kaikki osakkeet siirtyvät suoraan valtion omistukseen.

Tavan mukaan Gammasora varmaankin saa uuden nimen. Tosin nykyinenkin sopisi vallitsevaan ajattelutapaan: Siitä ei pysty päättelemään yrityksen toimialaa. Muodissa kuitenkin ovat mukalatinaa olevat lyhyehköt nimet. Teillä ja Turuilla asettaa valtion vapaasti harkittaviksi ehdokkaat Lossia, Heilua, Purkkia ja Överiäs.

No missä kaiken tämän pihvi? Kilpailutuksessa tietysti. LVM on pitkään haaveillut kustannustason putoamisesta kilpailutuksen kautta. Hämmästys ministeriössä on ollut suurta, kun oven takana ei ole ollutkaan tarjoajien loputonta jonoa. Ministeriön haavekuvia joskus tulee ihmetellyksi. Esimerkiksi sellaisten tahojen määrä maailmassa, joilla olisi tarjolla vapaana 80 sentin jäissä kulkevia lauttoja kaksi kappaletta Hailuodon reitille, lienee verraten alhainen.

Hieman koominen onkin Destian joulun alun lehdistötiedote, jossa firma kehuu voittaneensa kaikki viisi maantielauttakilpailua. Sekä Destia että LVM häveliäästi vaikenevat kilpailuun osallistuneiden tahojen määrästä.

26.12.2009

Jorvaksen moottoritie

Ennen sotia valmistunut Jorvaksentie Helsingistä Kirkkonummen Jorvakseen on elinikänsä aika kokenut monen monta muutosta. Moottoritieksi väylä muuttui Espoonlahdelle asti jo nelisenkymmentä vuotta sitten, vain viitisentoista vuotta Porkkalan palautumisen jälkeen.

Espoonlahdelta Kirkkonummelle 1960-luvulla valmistunut ensimmäisen Jorvaksentien korvannut tieosuus oli aikoinaan leveä ja komea. Tämä kaksikaistainen tieosuus on jäänyt väestönkasvun jälkeen ja nyt onkin kolmannen Jorvaksentien aika. Kymmenkilometrisen moottoritietyömaan urakkasopimus on allekirjoitettu ja ensimmäiset puut on kaadettu. Työmaa kestää vajaat kolme vuotta: valmista pitäisi olla syksyllä 2013.

25.12.2009

Eikä yksikään kelvannut

Vuoden vaihteessa astuu liikennehallinnon organisaatiouudistus, jossa nykyinen virastorakenne pistetään päreiksi ja tuhkasta nousee kaksi uutta virastoa: Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto.

Liikennevirastoon yhdistyy osia Tiehallinnosta, Merenkulkulaitoksesta ja Ratahallintokeskuksesta. Peruslogiikka muutoksessa on synergiassa: Kaikki mainitut virastot toimivat liikenteen alalla.

Muutos on osin paluuta entiseen: Vesirakennusasiat olivat vuoteen 1990 silloisen TVL:n eli Tie- ja vesirakennuslaitoksen vastuulla, kunnes ne siirrettiin Merenkulkuhallitukseen.

Aika näyttää, toimiiko synergia aidosti. Vaikka autot, laivat ja junat ovat kaikki liikennettä, niitä liikutetaan kovin eri periaattein ja myös väylät ovat kovin erilaisia.

Takavuosina yhdistettiin valtionyhtiöt Imatran Voima ja Neste uudeksi energiayhtiöksi Fortum. Tätäkin muutosta ajettiin etupäässä virkamies- ja poliitikkovoimin varoituksista huolimatta. Varsin pian synergiat ymmärrettiin nollan arvoisiksi, tai pikemminkin negatiivisiksi ja ero oli edessä.

Liikennevirasto sai joulun alla pääjohtakseen osastopäällikkö Juhani Tervalan liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kukaan kolmesta nykyisestä pääjohtajasta ei virkaan siis kelvannut. Jossain määrin oireellista on se, että vain Tiehallinnon pääjohtaja oli hakijoiden joukossa. Kertooko tämä kevyestä sitoutumisesta, vai mistä, jää spekuloitavaksi.

11.12.2009

Puppunimiä

Kielitoimisto on arvostellut vuoden alussa aloittavalle Liikenteen turvallisuusvirastolle keksittyä nimeä TraFi kielenvastaisena.

Kielitoimisto on aivan oikeassa. Nimen TraFi nyt ensin luulisi tarkoittavan Liikennevirastoa, ei Liikenteen turvallisuusvirastoa. Toisaalta jo ison alkukirjaimen tökkääminen keskelle nimeä olisi jo kuvitellut olevan menneiden aikojen lapsellisuuksia.

Kaiken kaikkiaan valtion virastojen ja ns. liikelaitosten hinku keksiä itselleen hassunhauskoja nimilyhenteitä on trendinä hyvin kummastuttava. Haluavatko esimerkiksi Ficora (Viestintävirasto), Ake (Ajoneuvohallintokeskus), Finavia (Ilmailulaitos) ja Fimea (uusi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) piilottaa todellisen asemansa ja pelikenttänsä käsittämättömän nimen taakse, ilmeisesti haluavat.