27.1.2010

Numerointi uusiksi?

Suomalainen pääteiden numerointi vuonna 1938 tehtiin varsin loogisesti: Valtaosin tiet lähtivät viuhkamaisesti Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Viipurista. Tieverkon sittemmin kehittyessä loogisuus on päässyt vähän ränsyistymään.

Eurooppateiden numerointiperiaate on selkeä: Pohjois-eteläsuuntaiset tiet ovat numeroltaan parittomia ja numerot kasvavat kohti itää. Itä-länsisuuntaiset tiet ovat parittomia ja numerot kasvavat kohti etelää.

Numerointi ei tietenkään voi olla täysin puhdasoppinen, koska tiet mutkittelevat ja on olemassa myös lounais-koillis- ja luoteis-kaakkoissuuntaisia teitä. Kulkeepa Suomessakin osa E63-tietä E75-tien itäpuolella.

Mitäpä jos leikittäisiin ajatuksella, että muutettaisiin Suomen valta- ja kantatieverkon numerointi vastaavanlaiseksi. Suunnilleen nykyinen päätieverkko voisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta:

1 Turku-Vaasa-Oulu-Tornio-Kilpisjärvi
3 Uusikaupunki-Harjavalta
5 Turku-Huittinen-Kankaanpää-Kauhajoki-Seinäjoki-Ylivieska-Oulu
7 Tammisaari-Salo-Forssa
9 Helsinki-Pori
11 Helsinki-Tampere-Vaasa
13 Helsinki-Tuusula-Hyvinkää
15 Jalasjärvi-Seinäjoki-Vaasa
17 Tampere-Kuru-Virrat-Alavus-Lapua-Uusikaarlepyy
19 Hämeenlinna-Kangasala-Orivesi-Virrat-Alajärvi-Pietarsaari
21 Orivesi-Keuruu-Karstula-Haapajärvi-Kärsämäki
23 Tuulos-Padasjoki
25 Lahti-Jämsä-Mänttä
27 Jyväskylä-Kokkola
29 Viitasaari-Himanka
31 Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu
33 Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Utsjoki
35 Kajaani-Rovaniemi-Kittilä-Muonio
37 Iisalmi-Raahe
39 Porvoo-Kouvola-Heinola
41 Kotka-Kouvola-Mikkeli-Suonenjoki-Kuopio
43 Kotka-Lappeenranta
45 Lappeenranta-Mikkeli-Jyväskylä
47 Mikkeli-Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi-Sodankylä
49 Joensuu-Kajaani
51 Joensuu-Lieksa-Nurmes
53 Kuhmo-Ämmänsaari

2 Hanko-Helsinki
4 Turku-Helsinki-Vaalimaa
6 Tammisaari-Lohja-Hyvinkää-Porvoo
8 Forssa-Riihimäki-Lahti
10 Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Joensuu
12 Naantali-Turku-Loimaa-Tampere
14 Mikkeli-Puumala-Imatra
16 Heinola-Mikkeli-Savonlinna-Parikkala
18 Rauma-Tampere-Lahti
20 Savonlinna-Kitee
22 Pori-Tampere-Jyväskylä-Varkaus-Joensuu-Niirala
24 Pori-Virrat-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Ilomantsi
26 Kaskinen-Kauhajoki-Alavus-Saarijärvi-Äänekoski-Kuopio
28 Vaasa-Lapua-Viitasaari-Siilinjärvi-Nurmes-Kuhmo
30 Kokkola-Haapajärvi-Iisalmi-Nurmes
32 Kalajoki-Kajaani-Kuhmo
34 Oulu-Kajaani-Vartius
36 Oulu-Kuusamo
38 Aavasaksa-Rovaniemi-Kuusamo
40 Pello-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla
42 Kolari-Kittilä-Sodankylä-Salla
44 Kittilä-Inari-Ivalo-Rajajooseppi
46 Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo
48 Karigasniemi-Kaamanen-Sevettijärvi
50 Karigasniemi-Utsjoki-Nuorgam

23.1.2010

Missä Euroopan raja kulkee?

Kuluneen viikon aikana saatiin avatuksi Lieksassa Peilisen jäätie. Tällä Kolin ja Vuonislahden ylittävällä jäätiellä on pituutta seitsemän kilometriä ja se oikaisee Kolin ja Lieksan välistä reittiä kymmeniä kilometrejä.

Tíe syötettiin lehdistölle Euroopan pisimpänä jäätienä ja valtaosa lehdistöstä tiedon nielaisikin kritiikittömästi. Turha faktojen tarkistaminenhan tunnetusti saattaa pilata hyvän uutisen.

Oulunsalon ja Hailuodon välinen jäätie aurataan etäälle lauttaväylästä ja sillä on pituutta kymmenkunta kilometriä. Ainakin Helsingin Sanomat tuntee maantietoa sen veran, että se tunnistaa tämänkin seudun kuuluvan Eurooppaan. Siksi se uutisoikin Euroopan sisävesien pisimmästä jäätiestä.

Miksi olla vaatimattomia? Ensi vuonna voitaisiin mainiosti tiedottaa maailman pisimmästä lieksalaisesta jäätiestä. Sitä asemaa tuskin kukaan lähtisi kiistämään.

15.1.2010

Suomen Lauttaliikenne Oy

Gammasora Oy:n ura maantielauttojen operaattorina jäi sitten aika lyhyeksi. Destian pöytälaatikkoyhtiö ehdittiin vuodenvaihteessa nimetä nimelle Suomen Lauttaliikenne Oy, Finlands Färjetrafik Ab.

Ja kuten asiaan kuuluu, yritystä ei tietenkään voi kutsua omalla nimellään, vaan sille on keksitty aputoiminimi Finnferries. Suomalainen kotimaanliikennettä harjoittava yritys ei tietenkään pärjää ilman englannilta kuulostavaa nimeä. Muutenkin Finn-alkuinen nimi osoittaa suorastaan oivaltavaa mielikuvitusta.

14.1.2010

Vanhaa rouvaa ronkitaan

Hännilänsalmen uusi silta nelostiellä avattiin lokakuussa 2009 ja tielle vuosien aikana syntynyt pullonkaula laukesi. Tusinasilta mikä tusinasilta, vaikka koristeet muistuttavatkin vanhasta kauniista 1960-luvun riippusillasta.

Vanhan sillan säilyttämistä ei katsottu aiheelliseksi ja nyt tämä vanha rouva on saanut kimppuunsa kaivinkoneen ja muita ronkkijoita, jotka hävittävät sillan kesään mennessä. Yksi luku tiehistoriaa on mennyttä.

Sääli.

13.1.2010

Paikka paikan päällä

Suomen autoistumisen eräänlainen monumentti on Helsinkiä kiertävä Kehä III. Tie on ykköstien ja seiskatien välillä valmistunut ensi kertaa noin 45 vuotta sitten. Sen jälkeen onkin jokseenkin taukoamatta jossain kohdassa tietä ollut parannustyömaa. Useita kohtia on paikattu useaankin otteeseen.

Nyt on suunnittelupöydällä Vantaalla osuus Espoon rajalta kolmostien länsipuolelle. Entinen Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri, nykyinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue (Sic!), on tuonut framille suunnitelman osuuden parantamiseksi.

Suunnitelmaan sisältyy muun muassa kummallisiksi jäänteiksi vajonneiden Askiston ja Hämeenkylän liittymien uusiminen. Kummastakaan ei nimityksensä vastaisesti ole tulossa eritasoliittymiä, vaan liittymät yhdistetään rinnakkaiskadulla. Siten esimerkiksi Askistoon tulevaisuudessa pääsisi lännestä Hämeenkylän liittymän kautta.

Samoin Petikon hieman improvisoidun oloinen liittymä lakkautetaan ja hieman idemmäksi rakennetaan uusi. Lisäksi Raappavuoren liittymän rampit uusitaan mielekkäämmiksi. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen väyliä.

Varsin kevyitä muutoksia tulee vanhan Porintien liittymään. Liittymähän oli aikoinaan vaarallinen tasoliittymä ja melkoinen pullonkaula. Se on rakennettu ainakin kolmeen otteeseen uusiksi.

Kuten tavallista, suunnitelmat ehkä mahdollisesti kai joskus muuttuvat todeksi.