4.8.2012

Betonia

Ruotsissa menee vuonna 2007 avattu 24 kilometrin mittainen osuus E4-moottoritietä Uppsalan pohjoispuolella remonttiin. Kyseessä on betonipintainen tie ja betonipinnat ovat ruvenneet halkeilemaan ja säröilemään. Aluksi suljetaan kokonaan pohjoiseen kulkeva ajorata noin 14 kilometrin matkalta. Remontin kestoksi arvellaan noin neljää viikkoa, mutta töiden sääherkkyyden takia tarkkaa loppumisaikaa ei tiedetä.

Kyseessä on aika raskas isku betoniteiden määrän lisäämistä ajaneelle alan teollisuudelle. Tie, jonka kestoiäksi toivottiin 40 vuotta, menee täysremonttikuntoon viidessä vuodessa.

Betonitien remontti on aika iso urakka, koska tietä käytännössä ei voi korjata kaista kerrallaan, vaan koko ajorata valetaan uusiksi.



Suomessakin betoniteitä on vuosien varrella kokeiltu paikassa jos toisessakin. Betonissa kiehtoo materiaalin halpuus ja kestävyys. Kuitenkin uudet betonitiehankkeet on haudattu syvälle koipussiin.

Betonin perusongelma on se, että se ei murtumatta kestää juurikaan taivuttelua. Vahvojen talvien ilmastossa routa on hyvin merkittävä luonnonvoima. Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kokemusten perusteella näyttää siltä, että mielekkäin kustannuksin ei tien runko ole rakennettavissa niin jäykäksi, että sen päällä betoni pysyisi säröilemättä.

Ehkä tunnetuin betonitiekokeilu oli Nurmijärvellä kolmostiellä pohjoiseen kulkevalla ajoradalla sijainnut muutaman kilometrin mittainen koetie, johon panostettiin kunnolla. Ei sekään toiminut: betonilaatat liikkuivat paikaltaan ja saumakohdat aiheuttivat tärinää ja meteliä, vaikka niitä kuinka bitumilla yritettiin tasoitella. Niinhän siinä sitten kävi, että betonin päälle vedettiin asfaltti.

Hakkaavat betonisaumat tuottavat tasaisen ta-ta-ta-ta-äänen. Voisikohan laattojen kokoa vaihtelemalla saada aikaan tie, joka soittaisi esimerkiksi Porilaisten marssin?

Yksi yllätys on ollut myös betonin ennakoitua huonompi kulutuskestävyys. Niin Nurmijärven osuus kuin Tampereen suunnan betonitiet kuluivat varsin nopeasti urille. Asiantuntijoiden suusta onkin kuultu totuus: Betoni ei ole kovaa koko paksuudeltaan, vaan sen on vähän kuin hammas. Kiille on kovaa, mutta sen alla oleva materiaali on paljon pehmeämpää.

Ei kommentteja: