22.2.2013

Amputointia

Kahden tien risteys rakennetaan eritasoliittymäksi silloin, kun se katsotaan liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden kannalta tarpeelliseksi tai kun toinen teistä on moottori- tai moottoriliikennetie, joilla ei saa olla tasoliittymiä.

Yleensä liittymästä tehdään täydellinen, eli kaikista neljästä tulosuunnasta pääsee kaikkiin neljään poistumissuuntaan. Täydellisessä liittymässä siten on kahdeksan kääntyvän liikenteen reittiä. Ramppien määrän ei tietenkään tarvitse olla kahdeksaa, koska yleensä sallitaan tasoliittymät hiljaisemman tien eli ns. sekundääritien tasolla. Suomessa on varsin vähän sellaisia liittymiä, jossa mikään liikennevirta ei risteä toisen kanssa. Tällainen liittymä edellyttää kahdeksaa ramppia ja on ratkaisuna yleensä tilaa vievä ja kallis rakentaa.

Joskus on tarvetta amputoida liittymä, eli rakentaa sellainen, jossa on vähemmän kuin kahdeksan kääntyvän liikenteen reittiä. Tällaisen arkkityyppi on ns. suuntaisliittymä, jossa on kaksi ramppia, usein sekundääritieltä vain jompaan kumpaan suuntaan päätietä. Vuosien saatossa olemassa olevia liittymiä saatetaan amputoida, mutta myös täydentää alun perin kaksiramppisia täydellisiksi.

Vanhimmasta päästä suuntaisliittymiä on 1960-luvulla rakennettu Katajaharjun liittymä Länsiväylällä (kantatiellä 51) Helsingin Lauttasaaressa. Liittymä rakennettiin Helsingin kaupungin tarpeista ja Helsingin kaupunki myös sen rakentamisen maksoi. Hieman koomista on, että liittymän poistumisramppi lännen suunnasta suljettiin aamuruhkan henkilöautoliikenteeltä nimenomaan Helsingin kaupungin vaatimuksesta vain kymmenkunta vuotta valmistumisensa jälkeen noin 30 vuoden ajaksi.


Katajaharju

Samaisella Länsiväylällä rakennettiin suuntaisliittymäksi myös Haukilahden liittymä. Ramppien rakentaminen länsisuuntaan olisi vaatinut kallioleikkauksen ulottamista hyvin lähelle silloista Etelä-Espoon yhteiskoulua. Lisäksi seuraava liittymä on lyhyen matkan päässä, joten lännestä pääsee Haukilahteen kohtalaisen sujuvasti katuverkon kautta.


Haukilahti

Ykköstiellä Espoossa ns. Ikean liittymä eli virallisemmin Lehtimäen liittymä on nykyisin suuntaisliittymä. Alun perin se oli neliramppinen liittymä, mutta Kehä III:n uuden linjauksen rakentamisen yhteydessä Turun suunnan rampit poistettiin, jotta niiden liikenne ei häiritsi liian lähellä olevaa spagettiliittymää.


Lehtimäki

Toinen liiallisen läheisyyden vuoksi tehty amputointi koski Kehä III:n ja Vanhan Nurmijärventien liittymää Vantaankoskella. Siinä uusittu kolmostien ja Kehä III:n liittymä työntyi niin lähelle liittymää, että kulkutie lännen suuntaan olisi käynyt entistäkin hankalammaksi. Korvaava reitti rakennettiin liittymien luoteispuolelle.


Vantaankoski ennen


Vantaankoski nyt

Oulun moottoritielle rakennettiin aikanaan samanlainen viritys kuin Hämeenlinnaan: venytetty liittymä, jossa oikeastaan kaksi erillistä suuntaisliittymää yhdistettiin katuverkon kautta. Hämeenlinnassa järjestely käy ja kukkuu edelleenkin, mutta Oulussa se on purettu. Toisesta liittymästä on tehty täydellinen neliramppinen liittymä länsipuoleinen katuyhteys liittymien väliltä on poistettu.


Oulu

Suomalaisen tienrakentamisen surullista puolta edustaa Sepänsolmu, eli ykköstien ja Kehä II:n liittymä Espoossa. Liittymä on osapuolleen kaikin puolin epäonnistunut. Mielenkiintoista asiassa on se, että se rakennettiin tieten tahtoen epäonnistuneeksi. Tie "rahapulassa" rakennettiin puolella tarvittavasta budjetista ja liittymät teiden päässä ovat onnettomat.

Sepänsolmu on amputoitu, koska siinä on seitsemän kääntyvän liikenteen kulkusuuntaa: Pohjoisesta ei pääse itään, vaan kulku tapahtuu katuverkkoa pitkin Nihtisillan liittymän kautta. No, Nihtisillan seudun katuverkkohan ruuhkautui ja nyt sitä sitten rakennetaan uuteen uskoon.


Sepänsolmu

Sepänsolmussa olisi ollut tilaa sujuvan puuttuvan rampin rakentamiseksi. Se olisi edellyttänyt kaksi siltaa, eli olisi ollut kallis. Toinen vaihtoehto olisi ollut silmukkarampin rakentaminen lounaisneljännekseen, mutta siitä olisi koitunut lisää maanlunastuskuluja.


Ehdotus lisärampiksi

Ruotsissa rakennettin E4-tie Jönköpingin kaupungin ohitse moottoritieksi 1960-luvulla. Liikennemäärän kasvaessa eritoten tien ja Göteborgiin kulkevan valtatien 40 liittymä on käynyt pullonkaulaksi vanhanaikaisuutensa takia. Liittymässä E4-tien suunta kääntyy ja neliapilaliittymässä syntyi liiallista sekoittumista etelästä länteen kulkevan liikenteen kautta.

Ruotsalaiset päätyivät pitkällisen diskuteerauksen jälkeeen amputointiratkaisuun, jota luonnehdittiin kustannuksiltaan kustannustasoltaan tarkoituksenmukaisimmaksi, suomeksi halvimmaksi. Neliapilan koillisneljänneksen silmukkaramppi poistettiin ja liittymä jäi seitsenramppiseki. Sen lisäksi liittymään pohjoispuolelle rakennettiin liikenneympyrä. Etelästä länteen pyrkivä liikenne ohjataan liitymän ohitse liikenneympyrään ja se kiertämällä 40-tielle.


Trafikplats Ljungarum, Jönköping

Ei kommentteja: