14.10.2013

Edullisin reitti

Teiden viitoitus näyttää kovin yksinkertaiselta. Taustalla on kuitenkin yleensä aika paljon ohjeita ja toimintaperiaatteita, jotta viitoitus kulkijan silmään todellakin näyttäisi yksinkertaiselta.

Yksi johtotähti suomalaisessa viitoituksessa on edullisimman reitin periaate. Edullisin reitti määritellään seuraavasti: kullekin tienkäyttäjäryhmälle tarkoituksenmukainen reitti toiminnallisesti korkealuokkaisen tien kautta. Tätä tarkennetaan muun muassa siten, että vähäinen matkan tai ajan säästö ei tee alempiluokkaisen tien kautta kulkevaa reittiä edullisemmaksi.

Toteutuspuolella tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kuhunkin kohteeseen osoitetaan vain yksi reitti. Tästä ovat poikkeuksia muun muassa rinnakkaistiet ja vastaavat. Näiden viitoituksessa yleensä tien numeroinnista voidaan päätellä reittien laatutasoero.



Uuden ja vanhan kakkostien haarautumiskohta. Olkkala, Vihti



Valtatie 6 päättyy Pernajan Koskenkylässä. Viitoitus moottoritielle ja vanhalle valtatielle

Verraten erikoinen edullisimman reitin toteutus esiintyy kantatiellä 57.

Kantatie 57 on kolmisenkymmentä kilometriä pitkä tie, joka yhdistää valtatiet 3 ja 12 ja tarjoaa Hämeenlinnan ja Tampereen välille vaihtoehtoisen reitin seudun isojen järvien itäpuolella. Kyseessä itse asiassa on vanha kolmostien reitti.



Reitti haarautuu kolmostiestä Tiiriössä Hämeenlinnan pohjoispuolella. Viitoituskohdehierarkian kaukokohde-välikohde-lähikohde mukainen kaukokohde on Pälkäne. Parhaimman reitin periaatteen mukaisesti mikään ei anna vihjettä siitä, että kyseessä on vaihtoehtoreitti Tampereelle.


Haarautuminen kolmostiestä Hämeenlinnassa. Kaukokohteena Pälkäne

Kuinka ollakaan, kun on vasta ajettu runsas kilometri, tien kaukokohteeksi onkin vaihtunut Tampere.



Hattulan uuden kirkon jäätyä taakse myös viitat Pälkäneelle ovat jääneet taakse.



Samankaltaista edullisimman reitin periaatetta pyrkii noudattamaan myös Ruotsi. Periaate ei kuitenkaan estä vaihtoehtoisten reittien esittämistä silloin, kun se on perusteltua:



4 kommenttia:

Erkki Korpela kirjoitti...

Mikä muuten mahtaa olla logiikka siinä, että viitoituskohteita pudotetaan matkan varrella pois? Tuossa esimerkiksi voisi Pälkäneelle matkaavalle, reittiä tuntemattomalle tulla pelko siitä, että on huomaamattaan ajanut jossain harhaan, kun ei Pälkänettä enää opasteissa näykään. Minusta tuo tyyli syö koko viitoituksen käyttöarvoa huomattavasti.

Matti Grönroos kirjoitti...

Valta- ja kantateiden osalta tämä kantatien 57 tapaus on poikkeus. Siinä on kylttien tilaaja tulkinnut Tiehallinnon vuoden 1996 viitoitusohjetta virheellisesti.

Sinänsä ratkaisu on linjassa tietoa panttaavan etelähämäläisen viitoituksen kanssa, jolle Teillä ja Turuilla on pariinkin otteeseen vinoillut. Tie 305 Hauho-Eteläinen(-Hämeenlinna) viitoitetaan Hauhon kohdalla Hauholle, tie 313 Vääksy-Vierumäki Vääksyssä Vääksyyn, tie 317 Lammi-Asikkala Lammilla Lammille ja tie 284 Urjala-Forssa Urjalassa Urjalaan.

Oula Lintula kirjoitti...

Tuleepa mieleen Jyväskylä-Jämsä-väli 9-tiellä, josta Lahti-opasteet orjallisesti sensuroitiin 4-tien uudelleenlinjauksen jälkeen - ikäänkuin 9-24-reitti olisi lakannut olemasta edullisin reitti esim. Muuramesta Lahteen.

Matti Grönroos kirjoitti...

Tuo 24-Gate oli aika erikoinen operaatio ja siitä Teillä ja Turuilla on aikaisemmin kirjoittanutkin http://teilla.blogspot.fi/2010/10/ita-vai-lansipuolta.html ällistellen.

Tämäkin on kuitenkin eri asia kuin 57-Gate, jossa viitoituksen kaukokohde katoaa ennen sinne saapumista tai kääntymistä. Pääteillä ilmiö on harvinainen, mutta esimerkiksi seututiellä 110 havaittavissa.