15.6.2014

Seinäjoki

Viimeksi Teillä ja Turuilla toi esiin muutamia seikkoja Haminan rakenteilla olevasta ohikulkutiestä. Haminan lisäksi rakenteilla on toinenkin merkittävä ohikulkutie: Seinäjoelle.

Kiihkeimmän 1950-1970-lukujen tieverkon rakentamisen aikaan useat rautateiden risteysasemien ympärille syntyneet taajamat jäivät lapsipuolen asemaan. Näin kävi Seinäjoellekin. Vuoden 1963 Autoilijan tiekartta kertoo, että ainoa kestopäällystetty tie Seinäjoelle on tuolloinen kantatie 67 Kurikan suunnasta. Lapuan suuntaan kantatie jatkuu soratienä. Peräseinäjoen suuntaan kulkeva maantie on päällystetty aikansa suosikkipäällysteellä, öljysoralla.



Myöhemmin tieosuus Jalasjärveltä Seinäjoen kautta Ylistaroon rakennettiin valtatietasoiseksi. Se oli ensin numeroltaan kantatie 64. Kun 1990-luvun puolenvälin numerointireformi tehtiin, tieosuus Jalasjärvi-Seinäjoki-Uusikaarlepyy valtateiden 3 ja 8 välillä numeroitiin yhtenäisesti valtatieksi 19. Tässä yhteydessä kantatie 67 typistyi Seinäjoen ja Kaskisen väliseksi. Kantatien 64 pohjoinen osuus vaihtui valtatieksi 18. Valtatie jatkuu Seinäjoelta itään Jyväskylään asti. Tien vaihtevan laadun takia pääreitti Vaasan ja Jyväskylän välillä on kuitenkin Lapuan kautta kulkeva valtatie 16.



Uusi tieyhteys etelästä Pohjanmaalle on tuonut varsin paljon liikennettä Seinäjoen keskustan alueelle. Kaupunkikeskustojen kautta kulkevat valtatiet rupeavat olemaan menneen ajan mytologiaa.



Käynnissä on työ, jolla valtatie 19 siirretään kulkemaan Seinäjoen itäpuolta.



Toisin kuin Haminassa kyse ei ole moottoritiestä. Tiellä on mittaa 18,5 kilometriä ja se rakennetaan keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi. Tielle tulee viisi eritasoliittymää. Kuudennelle on tilanvaraus mahdollista myöhempää rakentamista varten.

Tieluokitukseen työmaa vaikuttaa sen verran, että tieosuus Seinäjoki-Nurmo muuttuu takaisin kantatieksi 67. Yhdystieksi muuttuva Rengonharjun ja kaupungin keskustan välinen osuus saa numeron 7036.


6 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

Suomeen on alkanut nousta näitä "enemmän kuin tavallinen valtatie mutta vähemmän kuin täysi moottori(liikenne)tie" -osuuksia. No, mahdollistaahan se Seinäjoen tapauksessakin traktoriliikenteen uutta ohitustietä pitkin(?) Myös Iisalmen ohitustie on tällainen eioikeamoottoritie.

Oula Lintula kirjoitti...

Elyas: Lappeenranta-Imatra on oikein kaksiajoratainen ja taisipa olla traktoreilta kiellettykin.

Matias Alanne kirjoitti...

Minä muistan yhä hyvin, että kun vuonna 1998 me olimme menossa Jalasjärveltä Seinäjoen kautta Isossakyrössä järjestetylle Brittiralli-motoristikokoontumiselle, niin silloin sattui olemaan Provinssirokki Törnävässä, niin minä tuskastui ihmispaljouteen ja ihmettelin, miksei Seinäjoellakaan ole jo ohitustietä, kun kerran muissa kaupungeissa on jo omia ohitusteitänsä.

Aleksi Luukkainen kirjoitti...

Hirveää rahojentuhlausta. Ei se neljäs kaista mitään maksa.

Elyas kirjoitti...

Oulun eteläpuolella Haaransillalta Kempeleeseen on myöskin vähän omanlaisensa moottoritie. Valmistuttuaan sitä markkinoitiin karvalakkimallin moottoritienä, jonka ero 'oikeaan' moottoritiehen on viherkaistan puuttuminen ajoratojen väliltä sekä tästä johtuva alempi (100 km/h) nopeusrajoitus.

Samanlaista melkein oikeaa moottoritietä on myös Kuopion eteläpuolella.

Matti Grönroos kirjoitti...

Kyllä se neljäskin kaista maksaa. Itse asiassa tien rakentamiskustannukset ovat aika suorassa suhteessa tien pinta-alaan.