26.2.2015

Jatkuvuutta (2)

Edellisessä artikkelissa Teillä ja Turuilla käsitteli viitoituksen jatkuvuutta. Ei jätetä asiaa vielä rauhaan.

Maaseudulla ei ole täysin harvinaista, että isompaan tiehen päättyvän tien viitoitus katkeaa, koska viitoituskohde ei sisälly isomman tien viitoituskohteisiin.

Yhdystien 16541 toisessa päässä on viitta Koskenpäälle. Koskenpää on entinen kunta, joka on liitetty vuonna 1969 Jämsänkoskeen ja edelleen vuonna 2009 Jämsään. Kyseessä on siis Jämsän kaupungin Koskenpään kaupunginosa.



Tien toisessa päässä tien 604 risteyksessä ovatkin viitat Jämsään ja Petäjävedelle eikä mitään osviittaa siihen, pitäisikö Koskenpäälle matkaavan kääntyä oikealle tai vasemmalle.



Kanavoidut risteykset aiheuttavat viitoituksen jatkuvuuspulmia nekin. Yhdystiellä 13961 on viitta Alvettulaan.



Noin viiden kilometrin kohdalla reitti Alvettulaan kulkee valtatien 12 poikki, vaan ei suoraan ylitse. Suunnistustaulussa ei kerrota, pitääkö Alvettulaan kulkevan kääntyä oikealle vai vasemmalle. (Muutakin vikaa suunnistustaulussa on: numerokilvessä pitäisi olla yhtenäinen viiva katkoviivan sijaan.)



Itse risteyksessäkään ei mainita Alvettulaa, mutta viitta Hauholle on siihen tupsahtanut. Toinen risteys näkyy kyllä päiväsaikaan vasemmalla. Sen sijaan yöaikaan seutu on säkkipimeää.



Epäjatkuvuutta ei toki tarvitse lähteä hakemaan vain maaseudulta. Helsingin kaupungin viitoitus on perinteisesti ollut melko sattumanvaraista. Tilanne on parantunut parin viime vuosikymmenen aikana.

Mechelininkadun rauhoittamiseksi Länsisataman suunnasta saapuva liikenne Turun suuntaan ohjataan Länsiväylälle, mikä on varsin järkevä ratkaisu.



Viitoitus on selkeätä, mutta eräs pikku juttu unohtui: Asian koordinoiminen valtion teitä hallinnoivan organisaation kanssa. Opastus Turkuun nimittäin päättyy tähän viittaan Porkkalankadun ja Länsiväylän risteyksessä.



Kehä ykkösen risteyksessä on toki ohjaus ykköstielle, eli tien numero 1 esiintyy haarautuvan suunnan viitassa. Sen sijaan se, joka jää odottamaan sanaa "Turku", ajautuu Hankoon, eikä sellaista viittaa taida Hangossakaan olla.






6 kommenttia:

Antti kirjoitti...

Näyttäisi tuossa olevan myös sellainen jatkuvuusongelma, että Länsiväylän alkupäässä on viitoitus myös valtateille 3, 4 ja 7 mutta Kehä I:n liittymässä ei kyseisiä numeroita enää näy.

Matti Grönroos kirjoitti...

Siellä on erillinen C-tyypin suunnistustaulu. Se on kuitenkin suunnilleen portaalin kohdalla ja siksi jää helposti havaitsematta, kun pitäisi katsella yhtaikaa ylös, eteen ja sivulle.

https://maps.google.fi/maps?ll=60.166451,24.841461&spn=0.306409,1.056747&cbll=60.166258,24.841765&layer=c&panoid=FU8VyGPbKSi4YVr5GFTolg&cbp=12,308.05,,0,7.57&t=m&z=11

Oula Lintula kirjoitti...

Itse tulkitsen taulua siten, että opastus 3-, 4- ja 7-teille samoin kuin lentoasemalle on tarkoitettu vaarallisten aineiden kuljetuksille (joille jatkaminen Mechelininkatua on kielletty).

Miten "tavallinen" liikenne mainittuihin suuntiin kulkee, ei ilmeisesti viitoittajaa kiinnosta.

j3rkku kirjoitti...

Tuli tähän liittyen mieleen että olen huomannut töissä ajellessani että esim tässä kohtaa vt12(https://www.google.com/maps/@60.866691,26.558251,17z) sekä myös Kouvolan seudulla muutenkin on viitoista peitetty kaikki opasteet Anjalankoskelle. Oletan että tämä johtuu kuntaliitoksesta 2009, mutta miksi Anjalankoski on pitänyt käydä teippaamassa pois maailmankartalta? Eipä Anjalankoski myöskään esiinny vt15 x st353 risteyksessä vaan viitoitus on Myllykoskelle. Street viewn vanhempia kuvia katsellessa myös tässä on vuonna 2009 ollut viitta Anjalankoskelle.

Jos kerran vt15 varrella on Anjalankoski muutettu Myllykoskeksi niin miksei tuossa ensin mainitsemassani kohdassa ole tilalle laitetty Myllykoskea vaan on tyydytty vain peittämään viitta?

Matti Grönroos kirjoitti...

Anjalankoski on aina ollut traumaattinen asia viitoituksen suunnittelijalle. Liikenneviraston ja sen edeltäjien noudattama periaatehan on, että viitoituksessa näkyy ensisijaisesti kunnan nimi ja kunnan nimellä viitoitetaan se taajama, jossa kunnanvirasto sijaitsee. Tämän joskus koomisuuksiin johtavan periaatteen mustavalkoisesta soveltamisesta on Teillä ja Turuilla useaan otteeseen pottuillut lempeästi.

Anjalankoski syntyi vuonna 1975 Anjalan ja Sippolan yhdistyessä. Kunnanvirastoa ei sijoitettu yhteenkään kunnan isoista taajamista, vaan Keltakankaalle. Näin ollen Keltakangas (ei Myllykoski) viitoitettiin Anjalankoskena, vaikka se ei sijaitse lähelläkään Anjalan koskea. Anjala, Inkeroinen ja Myllykoski esiintyivät viitoissa vain satunnaisesti.

Kun Anjalankoski liitettiin Kouvolaan, koko keinotekoinen nimi on kadonnut kokonaan ja nimiä Anjala, Inkeroinen ja Myllykoski saa taas käyttää. Viitoitusperiaate on nykyisin se, että pääteillä viitoitetaan pääkohteen lisäksi yleensä seuraava kuntakeskus ja Myllykoskihan ei ole kuntakeskus.

Tätä kuntakeskusperiaatetta ei kuitenkaan (onneksi) sovelleta sokeasti. Esim 15-tiellä on viitoituskohteena Inkeroinen. Samoin 12-tiellä viitoitetaan edelleen Hämeenlinnaan liitetyt Hauho, Tuulos ja Lammi.

Tästä Anjalankoski-sopasta on Teillä ja Turuilla esittänyt kommenttinsa aiemmin artikkelissa http://teilla.blogspot.fi/2012/09/anjalankoski.html

j3rkku kirjoitti...

Kiitos vastauksestasi! Olen tässä pikkuhiljaa työkiireiden keskellä kolunnut aikajärjestyksessä kirjoituksiasi läpi suurella mielenkiinnolla. Tuo Anjalankoskea käsittelevä juttusi ei vaan vielä ollut osunut kohdalle. Toivottavasti jatkossakin saamme uutta materiaalia luettavaksi, vaikka vanhojenkin lukemisessa vielä menee aikaa!