31.1.2016

Fonttisota

Yhdysvalloissa teiden rakentaminen ja ylläpito on pitkälti osavaltioiden ja paikallisten organisaatioiden vastuulla. Liittovaltio kuitenkin ohjaa monia asioita varsin tarkasti.

Joitakin päiviä sitten liittovaltion tieviranomainen FHWA ilmoitti tieviranomaisille, että se peruu vuonna 2004 antamansa väliaikaisen luvan käyttää viitoituksessa Clearview-fonttia. Tämä ilmoitus on ylittänyt uutiskynnyksiä siellä sun täällä. Mistä on kyse?

Viitoitus Yhdysvalloissa on joskus vaatimatonta, eikä ole ihme, että ensimmäiset autonavigaattorit olivat peräisin sieltä.



Eritoten moottoriteillä sijaitsevien viittojen luettavuuteen sen sijaan kiinnitetään erityistä huomiota. Eräänä kriteerinä on se, miltä etäisyydeltä viitta on luettavissa eri olosuhteissa.

Maanlaajuisesti on 1940-luvun lopulta alkaen ollut käytössä Highway Gothic ‑fonttiperhe, joka koostuu kuudesta erilevyisestä fontista.

1900-luvun lopulla tutkimuslaitoksissa tehtiin työtä, jonka tuloksena esiteltiin Clearview-fonttiperhe. Eritoten sen silmukkakirjaimet ovat ilmavampia kuin Highway Gothic ‑perheessä. Tutkimustulokset osoittivat, että Clearview-perheen tunnistusetäisyys oli hieman parempi huonoissa olosuhteissa, kun valoisassa punnukset saattoivat olla toisin päin.


Highway Gothic vasemmalla, Clearview oikealla

Vuonna 2004 FHWA antoi väliaikaisen luvan käyttää Clearview-fonttia sellaisissa liikennemerkeissä, joissa on valkoista tekstiä tummalla pohjalla, Varoituskilvet, nopeusrajoituskilvet, katuristeysten viitat ja muut, joissa teksti on mustaa, jäivät tämän luvan ulkopuolelle.

Clearviewin ennakoitiin muodostuvan valtavirraksi, mutta toisin kävi. FHWA:n ajatuksissa se oli aina sekundäärinen fontti, jota sai käyttää eräissä tarkoituksissa vaihtoehtoisena. Uusimpien tutkimusten mukaan liikennemerkkien heijastavalla kalvolla on suurempi vaikutus näkyvyyteen kuin näiden fonttien erolla. Niin väliaikainen lupa peruttiin ja kilvet siirtyvät vähitellen yhtenäiseen fonttiin.

Myös rahan arvellaan vaikuttaneen asiaan. Liittovaltiotasolla on mahdollisuuksien mukaan erilaisissa asioissa suositeltu Public Domain ‑ratkaisuja, mutta Clearview ei ole Public Domain -fontti. Yksittäinen tienpitäjä joutuu pulittamaan koko fonttiperheen käyttöoikeudesta noin 800 taalaa per käyttäjä. Summalla sinänsä ei saa montakaan neliötä asfalttia, mutta kun summa kerrotaan maanlaajuisesti, se kasvaa melkoisesti.

Eri maissa on usein käytössään jokin tietty liikennemerkkifontti. Clearview on otettu käyttöön Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa ja Indonesiassa. Isossa Britanniassa on käytössä Transport-fonttiperhe, Saksassa DIN 1451 ja Ruotsissa Tratex, noin esimerkiksi. Suomalaista 1960-luvulta peräisin olevaa kirjasinleikkausta ei ole koskaan organisoitu miksikään nimetyksi fontiksi.

Ei kommentteja: