Teillä ja Turuilla on runsas vuosi sitten kommentissa Lisma ja Kuttura käsitellyt Repojoen-Kutturan tiehanketta Lapissa.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on nyt tehty. Tulokset ovat olleet sen verran kielteisiä, että tiehanke on keskeytetty ja suunnitelmat pantu koipussiin.
Ympäristövaikutusten arviointia usein pidetään pakollisena kuviona, joka enintään viivyttää hanketta. Tässä tapauksessa ei näin ollut, vaan arvioinnilla päädyttiin ratkaisuun, jossa luontoarvojen säilyttäminen katsottiin tärkeämmäksi kuin uuden reitin luominen.
24.8.2009
22.8.2009
Ammattimies
Hämeenkoskella on valtatiellä 12 peruskorjattu Teuronjoen ylittävää siltaa. Alkuviikosta tapahtui onnettomuus, jossa rekkakuski laittoi työmaan, sillan ja kulkupelinsä päreiksi ja kaatoi 30 tonnia mallasohraa jokeen. Kuski itse ei saanut vakavampia vammoja.
Tapaus on aika hämmästyttävä. Työmaa sijaitsee suoralla tiellä, näkyvyys on hyvä ja työmaa on paremmin kuin hyvin merkitty. Nopeusrajoitukset pudotetaan useassa vaiheessa 30:een ja paikalla on liikennevalot. Jäljistä päätellen työmaata päin on ajettu matkanopeudella sen enempiä väistelemättä.
Työmaa kaiketi tuhoutui varsin täydellisesti. Pelkkä paikan raivaus ja saattaminen auttavaan läpiajokuntoon kesti lähes vuorokauuden, jolloin valtatie oli täysin poikki. Tömähdyksessä menivät muun muassa sillan kaiteet. Tilapäiskaiteiden takia ajorataa on entisestäänkin kavennettu.
Ensiarviot olivat, että työmaan valmistuminen viivästyy kuukauden. Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantanmisena. Jos lopullinen tuomio vastaa tätä rikosnimikettä, vakuutusyhtiö lähettänee jonkinmoisen laskun rekan omistajalle tai haltijalle.
Tapaus on aika hämmästyttävä. Työmaa sijaitsee suoralla tiellä, näkyvyys on hyvä ja työmaa on paremmin kuin hyvin merkitty. Nopeusrajoitukset pudotetaan useassa vaiheessa 30:een ja paikalla on liikennevalot. Jäljistä päätellen työmaata päin on ajettu matkanopeudella sen enempiä väistelemättä.
Työmaa kaiketi tuhoutui varsin täydellisesti. Pelkkä paikan raivaus ja saattaminen auttavaan läpiajokuntoon kesti lähes vuorokauuden, jolloin valtatie oli täysin poikki. Tömähdyksessä menivät muun muassa sillan kaiteet. Tilapäiskaiteiden takia ajorataa on entisestäänkin kavennettu.
Ensiarviot olivat, että työmaan valmistuminen viivästyy kuukauden. Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantanmisena. Jos lopullinen tuomio vastaa tätä rikosnimikettä, vakuutusyhtiö lähettänee jonkinmoisen laskun rekan omistajalle tai haltijalle.
18.8.2009
Ruotsi laskee nopeusrajoituksia
Ruotsi ilmoitti joitakin aikoja sitten, että se säätää nopeusrajoitusjärjestelmäänsä siten, että käyttöön tulevat myös parilliset kymmenet. Tarkoitus on säätää erityisesti maanteiden nopeusrajoituksia täsmäämään tien laatua ja liikennemäärää. Muutosta markkinoitiin sillä, että osalla teistä nopeusrajoitus laskee ja osalla nousee.
Suunnitelmakartat on nyt julkisuudessa. Niiden perusteella on helppoa väittää, että kyse on verraten laajamittaisesta nopeusrajoitusten laskemisesta. Tiekilometreillä mitattuna muuttuvista rajoituksista ehkä 10-20 prosenttia on nousevia, loput laskevia.
Pohjoisessa Ruotsissa muutos merkitsee nopeusrajoituksen 110 km/h lakkaamista kaksikaistaisilla teillä. Jatkossa 110 on sallittu vain moottoriteillä. Osa moottoritieverkosta saa rajoituksen 120 km/h.
Maantieverkolla varsin yleinen tuleva rajoitus on 80. Varsin paljon nykyisiä 90:n teitä saa tämän uudeksi rajoituksekseen; osalla rajoitus nostetaan 100:aan.
Suunnitelmakartat on nyt julkisuudessa. Niiden perusteella on helppoa väittää, että kyse on verraten laajamittaisesta nopeusrajoitusten laskemisesta. Tiekilometreillä mitattuna muuttuvista rajoituksista ehkä 10-20 prosenttia on nousevia, loput laskevia.
Pohjoisessa Ruotsissa muutos merkitsee nopeusrajoituksen 110 km/h lakkaamista kaksikaistaisilla teillä. Jatkossa 110 on sallittu vain moottoriteillä. Osa moottoritieverkosta saa rajoituksen 120 km/h.
Maantieverkolla varsin yleinen tuleva rajoitus on 80. Varsin paljon nykyisiä 90:n teitä saa tämän uudeksi rajoituksekseen; osalla rajoitus nostetaan 100:aan.
12.8.2009
Suomen pisin kantatie
Teillä ja Turuilla ajeli tuossa eräänä päivänä noin kaksi kolmannesta lähes 400 kilometriä pitkästä maan pisimmästä kantatiestä 58. Tällä noin 250 kilometrin matkalla Kangasalta Kivijärven pohjoispuolelle näkee aika monenlaatuista tieosuutta.
Viiskasi ei ole minkään varsinaisen suunnittelun lopputulos, vaan se on syntynyt yhdistämällä eritasoisia tieosuuksia tienumerokilvet vaihtamalla. Tämän takia epäyhtenäisyys on ymmärrettävää.
1970-luvulla rakennettu Oriveden ja Keuruun välinen osuus on tien ainoa päätiemäinen osuus ja on valtatietasoinen. Kangasala-Orivesi on hieman ehostettua entistä ysitietä, jonka mutkaisuus ja mäkisyys tekee ymmärrettäväksi, miksi ysitien oikaisuun ryhdyttin jo 1960-luvulla. Keuruun ja Karstulan välinen osuus voisi saada arvosanan "no jaa", mutta Karstulan-Kivijärven väli on enintään "ohhoh"-luokkaa. Kivijärveltä Kinnulan kautta Lestijärvelle ajetaan aivan kelvollista pikitietä. Siitä eteenpäin Kärsämäelle ajetaan pohjalaisia seututietasoisia teitä, jotka eivät valtavia tunteita nostata.
Tien viitoitus on varsin lyhytjänteinen. Etelästä tultaessa Kangasalta viitoitus on vain Orivedelle 35 km:n päähän. Orivedeltä viitat ovat Keuruulle (75 km) ja sieltä Karstlaan (75 km). Karstulassa viitoituskohteeksi vaihtuu Kivijärvi (ja paikoitellen Jyväskylä, jonne tie ei kulje!), jonne on noin 40 km. Kuitenkin ennen Kivijärveä tien 77 risteyksessä viitoituskohteeksi vaihtuu Haapajärvi ja tämä onkin tien ainoa yli 100 kilometrin mittainen viitoitusetappi. Alle 40 km:n osuus Haapajärvi-Kärsämäki on taas oma viitoitusetappinsa.
1990-luvulle tultaessa oli suurten tietöiden jälkeen jo totuttu siihen, että valta- ja kantatieluokitus on jonkinlainen tae tien laadusta. Tuolla vuosikymmenellä numeroitiin valta- ja kantateiksi reittejä, jotka vievät ajatuksia takaisin siihen 1930-luvun suuntaan, että päätien tunnistaa erivärisestä numerokilvestä. Kantatiessä 58 on paikoitellen vahvasti tätä makua.
Viiskasi ei ole minkään varsinaisen suunnittelun lopputulos, vaan se on syntynyt yhdistämällä eritasoisia tieosuuksia tienumerokilvet vaihtamalla. Tämän takia epäyhtenäisyys on ymmärrettävää.
1970-luvulla rakennettu Oriveden ja Keuruun välinen osuus on tien ainoa päätiemäinen osuus ja on valtatietasoinen. Kangasala-Orivesi on hieman ehostettua entistä ysitietä, jonka mutkaisuus ja mäkisyys tekee ymmärrettäväksi, miksi ysitien oikaisuun ryhdyttin jo 1960-luvulla. Keuruun ja Karstulan välinen osuus voisi saada arvosanan "no jaa", mutta Karstulan-Kivijärven väli on enintään "ohhoh"-luokkaa. Kivijärveltä Kinnulan kautta Lestijärvelle ajetaan aivan kelvollista pikitietä. Siitä eteenpäin Kärsämäelle ajetaan pohjalaisia seututietasoisia teitä, jotka eivät valtavia tunteita nostata.
Tien viitoitus on varsin lyhytjänteinen. Etelästä tultaessa Kangasalta viitoitus on vain Orivedelle 35 km:n päähän. Orivedeltä viitat ovat Keuruulle (75 km) ja sieltä Karstlaan (75 km). Karstulassa viitoituskohteeksi vaihtuu Kivijärvi (ja paikoitellen Jyväskylä, jonne tie ei kulje!), jonne on noin 40 km. Kuitenkin ennen Kivijärveä tien 77 risteyksessä viitoituskohteeksi vaihtuu Haapajärvi ja tämä onkin tien ainoa yli 100 kilometrin mittainen viitoitusetappi. Alle 40 km:n osuus Haapajärvi-Kärsämäki on taas oma viitoitusetappinsa.
1990-luvulle tultaessa oli suurten tietöiden jälkeen jo totuttu siihen, että valta- ja kantatieluokitus on jonkinlainen tae tien laadusta. Tuolla vuosikymmenellä numeroitiin valta- ja kantateiksi reittejä, jotka vievät ajatuksia takaisin siihen 1930-luvun suuntaan, että päätien tunnistaa erivärisestä numerokilvestä. Kantatiessä 58 on paikoitellen vahvasti tätä makua.
11.8.2009
Triviaratkaisuja
1. Mitkä kaksi valtatietä risteävät kahdesti ja missä?
Kyseessä ovat nelostie ja viitostie, jotka kohtaavat Heinolan Lusissa ja Sodankylässä.
2. Missä kunnassa kulkee numeroltaan kolme peräkkäistä valtatietä?
Nämä ovat Turusta lähtevät valtatiet 8, 9 ja 10.
3. Mikä on asukasluvultaan suurin kunta, jossa ei kulje kantateitä?
Kuntien suuruusjärjestys on Helsinki (kantatiet 45, 50, 51), Espoo (50, 51), Tampere (60, 65), Vantaa (45, 50) ja Turku (40). Seuraavana on Oulu, jonka alueella ei kantatietä kulje.
4. Minkä kunnan alueella kulkee suurin määrä valtateitä?
Suomen valtatiekasa on Jyväskylä, jossa viitoissa esiintyy viisi valtatietä: 4, 9, 13, 18 ja 23.
5. Minkä kahden valtatien risteyksessä näiden valtateiden numeroiden summa on suurin?
Tämä maaginen risteys sijaitsee Nivalassa, jossa valtatiet 27 ja 28 risteävät.
6. Mikä kantatie on koko matkaltaan myös valtatietä?
Kyseessä on kantatie 60, eli Tampereen ohikulkutie.
7. Mikä valtatieosuus on muutettu kantatieksi ja myöhemmin takaisin valtatieksi?
Tämä osuus on Nokian ja Huittisten välinen osuus valtatietä 12. Tie on alun perin rakennettu valtatieksi 9. Kun ysitien linjaus Turun ja Tampereen välillä siirtyi nykyreitilleen, osuus Aura-Huittinen-Nokia muuttui kantatieksi 41 ja Nokia-Tampere valtatieksi 11. Nykyisin Tampere-Huittinen on osa Kouvolan ja Rauman välistä valtatietä 12.
8. Missä on Suomen lyhyin eurooppatie, kun viitoittamatonta E67-tietä ei oteta huomioon?
Lyhin tie on Enontekiön Karesuvannossa valtatieltä 21 Ruotsin rajalle ulottuva tie E45, noin 800 metriä. Tie on 200 metriä lyhyempi kuin E4 Torniossa.
9. Missä sijaitsevat ne kaksi kahden tien risteystä, joissa risteävien teiden numeroiden summa on 100?
Tiet 21 ja 79 risteävät Muoniossa. Tiet 22 ja 78 Paltamossa.
10. Missä sijaitsevat ne kaksi kahden tien risteystä, joissa risteävien teiden numeroiden tulo on 100?
Tiet 4 ja 25 risteävät Mäntsälässä ja tiet 5 ja 20 Kuusamossa.
11. Missä sijaitsevassa kahden kantatien risteyksessä kumpikin tienumero on alkuluku?
Tällaisia risteyksiä on vain yksi: teiden 79 ja 83 risteys Rovaniemen Sinetässä.
12. Mikä kantatie kahdesti ylittää 1900-luvulla käytössä olleen entisen valtakunnanrajan?
Tämä on Helsingin ja Karjaan välinen kantatie 51, joka kulkee entisen Porkkalan vuokra-alueen halki. Porkkala oli muodollisesti vuokra-alue, mutta käytännössä se oli Neuvostoliiton aluetta. Rajoilla oli rajavalvonta ja rajaloukkaukset käsiteltiin rajaloukkauksia koskevan lainsäädännön mukaisesti.
Kyseessä ovat nelostie ja viitostie, jotka kohtaavat Heinolan Lusissa ja Sodankylässä.
2. Missä kunnassa kulkee numeroltaan kolme peräkkäistä valtatietä?
Nämä ovat Turusta lähtevät valtatiet 8, 9 ja 10.
3. Mikä on asukasluvultaan suurin kunta, jossa ei kulje kantateitä?
Kuntien suuruusjärjestys on Helsinki (kantatiet 45, 50, 51), Espoo (50, 51), Tampere (60, 65), Vantaa (45, 50) ja Turku (40). Seuraavana on Oulu, jonka alueella ei kantatietä kulje.
4. Minkä kunnan alueella kulkee suurin määrä valtateitä?
Suomen valtatiekasa on Jyväskylä, jossa viitoissa esiintyy viisi valtatietä: 4, 9, 13, 18 ja 23.
5. Minkä kahden valtatien risteyksessä näiden valtateiden numeroiden summa on suurin?
Tämä maaginen risteys sijaitsee Nivalassa, jossa valtatiet 27 ja 28 risteävät.
6. Mikä kantatie on koko matkaltaan myös valtatietä?
Kyseessä on kantatie 60, eli Tampereen ohikulkutie.
7. Mikä valtatieosuus on muutettu kantatieksi ja myöhemmin takaisin valtatieksi?
Tämä osuus on Nokian ja Huittisten välinen osuus valtatietä 12. Tie on alun perin rakennettu valtatieksi 9. Kun ysitien linjaus Turun ja Tampereen välillä siirtyi nykyreitilleen, osuus Aura-Huittinen-Nokia muuttui kantatieksi 41 ja Nokia-Tampere valtatieksi 11. Nykyisin Tampere-Huittinen on osa Kouvolan ja Rauman välistä valtatietä 12.
8. Missä on Suomen lyhyin eurooppatie, kun viitoittamatonta E67-tietä ei oteta huomioon?
Lyhin tie on Enontekiön Karesuvannossa valtatieltä 21 Ruotsin rajalle ulottuva tie E45, noin 800 metriä. Tie on 200 metriä lyhyempi kuin E4 Torniossa.
9. Missä sijaitsevat ne kaksi kahden tien risteystä, joissa risteävien teiden numeroiden summa on 100?
Tiet 21 ja 79 risteävät Muoniossa. Tiet 22 ja 78 Paltamossa.
10. Missä sijaitsevat ne kaksi kahden tien risteystä, joissa risteävien teiden numeroiden tulo on 100?
Tiet 4 ja 25 risteävät Mäntsälässä ja tiet 5 ja 20 Kuusamossa.
11. Missä sijaitsevassa kahden kantatien risteyksessä kumpikin tienumero on alkuluku?
Tällaisia risteyksiä on vain yksi: teiden 79 ja 83 risteys Rovaniemen Sinetässä.
12. Mikä kantatie kahdesti ylittää 1900-luvulla käytössä olleen entisen valtakunnanrajan?
Tämä on Helsingin ja Karjaan välinen kantatie 51, joka kulkee entisen Porkkalan vuokra-alueen halki. Porkkala oli muodollisesti vuokra-alue, mutta käytännössä se oli Neuvostoliiton aluetta. Rajoilla oli rajavalvonta ja rajaloukkaukset käsiteltiin rajaloukkauksia koskevan lainsäädännön mukaisesti.