Suomessa lumen tai tien vyöryminen tielle kovin harvoin aiheuttaa onnettomuuksia. Toisin on Norjassa, vyöryt ovat valitettavan yleisiä ja henkilövahingoiltakaan ei voida välttyä.
Vyöryvän massan määrä voi joskus olla melkoinen ja tielle putoaa pienen omakotitalon kokoisia kiviä. Norjalainen kallioperä on hauraampaa kuin suomalainen. Lunta puolestaan vuoristoalueilla on enemmän kuin kotitarpeiksi ja se tielle pudotessaan jokseenkin tehokkaasti katkaisee tien.
Talvella sään lämpeneminen on selvä vyöryriski: Lumet irtoavat helpommin ja sulavat vesimassat irrottavat kiveä ja maamassoja vuorten seinistä.
Eilen illalla 17.1.2011 oli läntisessä Norjassa peräti 32 tieosuutta kokonaan suljettu vyöryjen tain vyöryvaaran takia. Lisäksi osaa jo siivottiin vyöryjen jäljiltä ja vyörykohdassa oli liikenteen pullonkaula. Suljettujen teiden joukossa oli kaikenlaisia tietä paikallisteistä eurooppateihin.
Melkoinen osa norjalaisesta tiebudjetista kuluu vyöryjen aiheuttaminen vahinkojen ennalta ehkäisyyn. Esimerkiksi pystysuoran kallioseinämän kohdalla tie usein viedään tunneliin, vaikka tielle olisi seinämän juurella tilaakin.
Yksi tapa suojata tietä on rakentaa betonista sen päälle suojaava katos. Tämä on tunnelia halvempi ratkaisu, mutta ei niin vahva.
Vyörykatos
Pienemmällä alueella on mahdollista stabiloida kallio verkolla. Se vaikeuttaa kivien irtoamista ja se suojaa kiviä putoamasta tielle.
Vyöryverkko
18.1.2011
17.1.2011
Sveitsiläinen pullonkaula
Sveitsin maantiet ovat varsin keskeinen osa Etelä- ja Keski-Euroopan välisiä maakuljetusreittejä. Kuudesta keskeisimmästä pohjois-eteläsuuntaisesta alppireitistä neljä kulkee Sveitsin kautta.
Tärkein reitti on Italiasta Baselin ja Zürichin suuntaan kulkeva moottoritie A2. Se on ainoa reitti, joka on lähes koko pituudeltaan moottoritietä.
Reitti alittaa Alpit runsaan 16 kilometrin mittaisessa St Gotthardin tunnelissa. Se on yksiajoratainen yksiputkinen tunneli, joka on valmistunut vuonna 1980. Tunneli korvasi Airolon ja Göschenenin välisen autojunakuljetuksen.
Sveitsiläisille on tullut pulma: St Gotthardin tunneli pitäisi peruskorjata.
Ongelma on se, että peruskorjauksen ajaksi tunneli pitää sulkea, mutta hyvää vaihtoehtoista reittiä ei ole. Lähinnä lyhyin reitti olisi St Bernardinon solan kautta, mutta tämä tie on kaksikaistainen. St Gotthardin solan kautta kulkeva tie nousee yli kahden kilometrin korkeuteen eikä ole auki talvisin. Myös Simplon on suljettu talvisin ja sen autojunakapasiteetti on rajallinen. Ranskan kautta kulkevat tiet tekevät varsin suuren kierroksen. Samoin Itävallan ja Italian rajalla oleva Brennerin sola saattaa olla turhan etäällä optimireitistä.
Tunnelin peruskorjauksen on arvioitu kestävän 30 kuukautta. Erityiseksi ongelmaksi on ennakoitu kesäaikaa, jolloin autoliikenne Sveitsissä lisääntyy huimasti. Onkin esitetty vaihtoehtoja, joissa remonttia tehtäisiin noin yhdeksän kuukauden jaksoissa, joiden välillä tunneli avattaisiin. Tällä tavoin työmaan kesto pitenisi 5-7 vuoteen, mitä on pidetty sitäkin mahdottomana.
Esillä on pidetty myös vaihtoehtoa, jossa tunneli rakennettaisiin kaksiputkiseksi ja vanha tunneli peruskorjattaisiin uuden putken valmistuttua. Tämä vaihtoehto maksaisi yli kaksinkertaisesti: noin kaksi miljardia frangia, yli puolitoista miljardia euroa. Kustannussyistä Sveitsin liittoparlamentti hylkäsi vuoden 2010 lopulla tämän vaihtoehdon.
Ratkaisuvaihtoehtoina on esitetty myös vanhan autokuljetusjärjestelmän uudelleenkäynnistystä, kun St Gotthardin uusi 57 kilometriä pitkä uusi tunneli on valmistunut, jolloin nykyisessä rautatietunnelissa olisi vapaata kapasiteettia. Myös uuteen tunneliin on pohdittu henkilöautokuljetusta, vaikka tunnelia ei tätä varten alun pitäen ole suunniteltukaan.
Avoimia kysymyksiä on siis vielä paljon ja mitään lopullista ei vielä ole päätetty.
Tärkein reitti on Italiasta Baselin ja Zürichin suuntaan kulkeva moottoritie A2. Se on ainoa reitti, joka on lähes koko pituudeltaan moottoritietä.
Reitti alittaa Alpit runsaan 16 kilometrin mittaisessa St Gotthardin tunnelissa. Se on yksiajoratainen yksiputkinen tunneli, joka on valmistunut vuonna 1980. Tunneli korvasi Airolon ja Göschenenin välisen autojunakuljetuksen.
Sveitsiläisille on tullut pulma: St Gotthardin tunneli pitäisi peruskorjata.
Ongelma on se, että peruskorjauksen ajaksi tunneli pitää sulkea, mutta hyvää vaihtoehtoista reittiä ei ole. Lähinnä lyhyin reitti olisi St Bernardinon solan kautta, mutta tämä tie on kaksikaistainen. St Gotthardin solan kautta kulkeva tie nousee yli kahden kilometrin korkeuteen eikä ole auki talvisin. Myös Simplon on suljettu talvisin ja sen autojunakapasiteetti on rajallinen. Ranskan kautta kulkevat tiet tekevät varsin suuren kierroksen. Samoin Itävallan ja Italian rajalla oleva Brennerin sola saattaa olla turhan etäällä optimireitistä.
Tunnelin peruskorjauksen on arvioitu kestävän 30 kuukautta. Erityiseksi ongelmaksi on ennakoitu kesäaikaa, jolloin autoliikenne Sveitsissä lisääntyy huimasti. Onkin esitetty vaihtoehtoja, joissa remonttia tehtäisiin noin yhdeksän kuukauden jaksoissa, joiden välillä tunneli avattaisiin. Tällä tavoin työmaan kesto pitenisi 5-7 vuoteen, mitä on pidetty sitäkin mahdottomana.
Esillä on pidetty myös vaihtoehtoa, jossa tunneli rakennettaisiin kaksiputkiseksi ja vanha tunneli peruskorjattaisiin uuden putken valmistuttua. Tämä vaihtoehto maksaisi yli kaksinkertaisesti: noin kaksi miljardia frangia, yli puolitoista miljardia euroa. Kustannussyistä Sveitsin liittoparlamentti hylkäsi vuoden 2010 lopulla tämän vaihtoehdon.
Ratkaisuvaihtoehtoina on esitetty myös vanhan autokuljetusjärjestelmän uudelleenkäynnistystä, kun St Gotthardin uusi 57 kilometriä pitkä uusi tunneli on valmistunut, jolloin nykyisessä rautatietunnelissa olisi vapaata kapasiteettia. Myös uuteen tunneliin on pohdittu henkilöautokuljetusta, vaikka tunnelia ei tätä varten alun pitäen ole suunniteltukaan.
Avoimia kysymyksiä on siis vielä paljon ja mitään lopullista ei vielä ole päätetty.
14.1.2011
Peltiä, Suur-Lohja
Läntisellä Uudellamaalla on muhimassa kuntaliitos: Lohja ja Karjalohja ovat jo sopineet kuntaliitoksesta vuoden 2013 alusta. Nyt neuvotteluihin ovat tulleet mukaan Nummi-Pusula ja Siuntio.
Jos tämä neljän kunnan liitos toteutuu, uusi Lohja olisi varsin muhkean kokoinen ulottuen meren rannalta noin 70 kilometriä sisämaahan, aina Tammelan ylängölle asti.
Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010
Nykyinen Lohjan kunta on kaksikielinen valtioneuvoston päätöksellä, vaikka ruotsinkielisten osuus ei pääsäännön mukaiseen kaksikielisyyteen riitäkään. Siuntion mukaan tulo muuttaa tilanteen siten, että kunnan ruotsinkielisen väestön määrä ylittää 3000, jolloin kunta ilman muuta on kaksikielinen.
Kuntamuutos siis edellyttää investointeja peltiin: Kaksikielisiksi muuttuvien Nummi-Pusulan ja Karjalohjan alueilla tienviitat ja liikennemerkit pitää muuttaa kaksikielisiksi.
Kakkostie kulkee tätä nykyä koko matkansa yksikielisen alueen halki. Nyt tilanne muuttuu: Aivan Pusulan pohjoisosassa umpisuomenkielisellä metsäalueella tie kulkee kahdeksan kilometrin matkan tulevassa kaksikielisessä kunnassa. Niinpä Loukun risteyksenkin viitoitus menee uusiksi ja kilpiin lisätään tieto siitä, että tie johtaa Helsingforsiin ja Björneborgiin.
Loukku
Vielä enemmän peltiä tarvitaan, tai ainakin maalia ja teippiä, jos tulevaisuuttaan vielä empivä Inkoo lähtee mukaan. Silloin nimittäin vaihtuvat kielisuhteet; Inkoo kun on nykyisin ruotsinkielisenemmistöinen. Kielten järjestys kilvissä täytyy vaihtaa.
Inkoon ja Siuntion liittyessä samaan kuntaan tosin säästettäsiinkin: Billskogintien viitta nykyiseltä kunnanrajalta voitaisiin poistaa:
Jos tämä neljän kunnan liitos toteutuu, uusi Lohja olisi varsin muhkean kokoinen ulottuen meren rannalta noin 70 kilometriä sisämaahan, aina Tammelan ylängölle asti.
Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010
Nykyinen Lohjan kunta on kaksikielinen valtioneuvoston päätöksellä, vaikka ruotsinkielisten osuus ei pääsäännön mukaiseen kaksikielisyyteen riitäkään. Siuntion mukaan tulo muuttaa tilanteen siten, että kunnan ruotsinkielisen väestön määrä ylittää 3000, jolloin kunta ilman muuta on kaksikielinen.
Kuntamuutos siis edellyttää investointeja peltiin: Kaksikielisiksi muuttuvien Nummi-Pusulan ja Karjalohjan alueilla tienviitat ja liikennemerkit pitää muuttaa kaksikielisiksi.
Kakkostie kulkee tätä nykyä koko matkansa yksikielisen alueen halki. Nyt tilanne muuttuu: Aivan Pusulan pohjoisosassa umpisuomenkielisellä metsäalueella tie kulkee kahdeksan kilometrin matkan tulevassa kaksikielisessä kunnassa. Niinpä Loukun risteyksenkin viitoitus menee uusiksi ja kilpiin lisätään tieto siitä, että tie johtaa Helsingforsiin ja Björneborgiin.
Loukku
Vielä enemmän peltiä tarvitaan, tai ainakin maalia ja teippiä, jos tulevaisuuttaan vielä empivä Inkoo lähtee mukaan. Silloin nimittäin vaihtuvat kielisuhteet; Inkoo kun on nykyisin ruotsinkielisenemmistöinen. Kielten järjestys kilvissä täytyy vaihtaa.
Inkoon ja Siuntion liittyessä samaan kuntaan tosin säästettäsiinkin: Billskogintien viitta nykyiseltä kunnanrajalta voitaisiin poistaa: