Uudenmaan ELY-keskuksen suunnasta kuuluu kummia. Espoossa sijaitsevalle Ruukinsillalle asetetaan 16 tonnin painorajoitus sillan huonokuntoisuuuden takia. Busseille sallitaan sillan ylitys, vaikka painoa olisi enemmänkin.
Kyseessä on Kivenlahden ja Latokasken välisellä ikimuistoisella maantiellä sijaitsevasta Länsiväylän ylittävästä sillasta. Silta on päässyt kuntoon, jota ELY-keskuksen tiedote luonnehtii verraten karuun tyyliin: "Painorajoitus asetetaan, koska raskaat kuljetukset vaarantavat sillan kantavuuden sillan rakenteissa olevien lukuisten vaurioiden vuoksi. Siltaan tehtyjen tarkastusten perusteella sillan rakenteissa on todettu erittäin vakavia rapautuma-, laho- ja ruostevaurioita."
Silta on jo vuosia esiintynyt kärkisijoilla Tiehallinnon ja sittemmin Liikenneviraston siltatilaston kohdassa "huonokuntoisimmat sillat". Tilastossa on runsaat 14000 siltaa ja kymmenen "parhaan" joukkoon silta nousi ensi kerran vuonna 2005. Vuoden 2010 tilastossa silta hätyyttelee mitalikolmikkoa sijalla 5.
Silta ei ulkoisestikaan herätä mitenkään verratonta luottamusta. Kaiteet ovat ruosteessa, näkyvät betoniosat ovat rapautuneet, osa puukantisen jalkakäytävän reunapuista on kadonnut ja sillan pinta on ollut melkoisilla kuopilla. ELY-keskuksen tiedote mainitsee, että silta on valmistunut vuonna 1967 tilapäissillaksi.
Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen. Silta ei vielä ole romahtanut, eli mikäs kiire tässä nyt olisi. Nyt ovat kaavoitus ja katupiirustukset sillä tasolla, että rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2012, jos jostain löytyy rahaa. Silta on tarkoitus korvata betonipalkkisillalla, jossa on 2+1 ajokaistaa ja kevyen liikenteen väylä kummallakin reunalla.
31.10.2011
27.10.2011
Norjaa sisältä käsin
Norjaan on mahdollista tehdä pitkä tutustumisretki myös sisältä käsin. Maassa on koko joukko maantietunneleita, mutta yksi tie on yli muiden: E16-tie Norjan länsiosissa Bergenin ja Filefjelletin välillä.
Tieosuudella on pituutta 235 kilometriä ja siitä jokseenkin kolmannes 78 kilometriä kulkee tunnelissa. Seudun pinnanmuodostus on tienrakentamisen kannalta vähintäänkin haastava. Vuoristojen ylityksiä pyritään nykyisin välttelemään, koska ylängöillä kulkevien teiden talvikunnossapito käy vaikeaksi ja kalliiksi. Jos vuoria ei pystytä kiertämään, mennään niiden lävitse eikä ylitse. Toinen syy tunneleiden tekemiseen on vyöryvaara: Vuorenjuurilla ja -rinteillä sijaitsevat tiet ovat alttiina maa- ja kivivyöryille ja tunnelin rakentaminen vuorenseinämän sisälle on usein taloudellisin vaihtoehto tien suojaamiseksi.
Bergenin ja Filefjelletin välillä on kaikkiaan 45 tunnelia, joista 18 on vähintään kilometrin mittaisia. Reitillä on maan kaksi pisintä tunnelia Lærdaltunnelen (24,5 km) ja Gudvangatunnelen (11,4 km). Nämä kaksi yhdessä väliin jäävän Flenjatunnelenin (5,1 km) ja kahden lyhyemmän tunnelin kanssa muodostavat 51,5 km pitkän tieosuuden, josta peräti 43,0 km kulkee tunnelissa.
Tieosuudella on pituutta 235 kilometriä ja siitä jokseenkin kolmannes 78 kilometriä kulkee tunnelissa. Seudun pinnanmuodostus on tienrakentamisen kannalta vähintäänkin haastava. Vuoristojen ylityksiä pyritään nykyisin välttelemään, koska ylängöillä kulkevien teiden talvikunnossapito käy vaikeaksi ja kalliiksi. Jos vuoria ei pystytä kiertämään, mennään niiden lävitse eikä ylitse. Toinen syy tunneleiden tekemiseen on vyöryvaara: Vuorenjuurilla ja -rinteillä sijaitsevat tiet ovat alttiina maa- ja kivivyöryille ja tunnelin rakentaminen vuorenseinämän sisälle on usein taloudellisin vaihtoehto tien suojaamiseksi.
Bergenin ja Filefjelletin välillä on kaikkiaan 45 tunnelia, joista 18 on vähintään kilometrin mittaisia. Reitillä on maan kaksi pisintä tunnelia Lærdaltunnelen (24,5 km) ja Gudvangatunnelen (11,4 km). Nämä kaksi yhdessä väliin jäävän Flenjatunnelenin (5,1 km) ja kahden lyhyemmän tunnelin kanssa muodostavat 51,5 km pitkän tieosuuden, josta peräti 43,0 km kulkee tunnelissa.