Täyttöä

Meri on perinteisesti Helsingin kaupungille tarkoittanut ensi sijassa mahdollisuutta päästä eroon ylijäämämaista. Vanhoja ja nykyisiä karttoja verratessa havaitaan, että kaupungin rantaviiva on muuttunut sadassa vuodessa melkoisesti ja erinäinen joukko saaria on jäänyt täyttöjen alle. Vanhat kartat selittävät sellaiset paikannimet kuin Salmisaari, Munkkisaari ja Hanasaari.

Teillä ja Turuilla on piirtänyt vuoden 1911 kaupunkikartan päälle Maanmittauslaitoksen vuoden 2013 maastotietoaineistosta poimitun nykyisen katuverkon. Esimerkit näyttävät, että varsin moni katu kulkee seudulla, jossa sata vuotta sitten lainehti vesi.

Kaikilta osin vanha kartta ja nykyinen katuverkko eivät täsmää. Karttojen tarkkuus on ollut vähän niin ja näin ja lisäksi tapana on ollut piirtää karttaan myös suunnitellut kadut, vaikka niitä ei olisikaan rakennettu.


Salmisaari ja Ruoholahti

Kellosaari yhdistettiin mantereeseen jo 1910-luvulla. Paikalla sijaitsee nykyisin Helsingin Energian Kellosaaren varavoimala. Salmisaaren ja mantereen yhdistäminen on tapahtunyt samoihin aikoihin. Salmisaaren entinen nimi Tammasaari näkyy seudun kadunnimistössä.


Jätkäsaari

Kaupungin huomattavin täyttö on ollut Jätkäsaaren rakentaminen. Täyttö jatkuu edelleenkin: nyt täyttömaana käytetään muun muassa Länsimetron louhintakiveä.


Katajanokka

Katajanokan itä- ja eteläosa osa on vallattu mereltä.


Katajanokka vuoden 1838 kartassa

Vuoden 1911 kartta näyttää kovin erilaisen Katajanokan kuin vuoden 1838 Gyldénin kaupunkikartta. Täyttö on siis vanhempi keksintö kuin sadan vuoden takainen.


Hakaniemi

Hakaniemen seudun maisemaa muutti varsin paljon, kun Pohjoisranta Kruununhaassa ja Sörnäisten rantatie yhdistettiin Hakaniemen sillalla vuonna 1961. Sillan itäpuolella sijaitsee Merihaan kaupunginosa suurelta osin täyttömaalla. Samoin täyttömaalle on rakennettu Hanasaaren hiilivoimalaitokset ja niiden hiilikasat. Hanasaari A -voimala valmistui vuonna 1960 ja purettiin vuonna 2008. B-voimala otettiin käyttöön vuonna 1974.


Sörnäinen ja Sompasaari

Sompasaari ja Nihti olivat 1950-luvun lopulle asti huvila-aluetta, kunnes ne yhdistettiin Sörnäisten satamaan räjäyttämällä ja täyttämällä. Sataman siirryttyä Vuosaareen alueelle on ryhdytty rakentamaan asuma-aluetta söötiltä nimeltään Kalasatama. Alueen historia tulisi paremmin otetuksi huomioon, jos nimeksi oli sen sijaan valittu Konttisatama.


Sompasaari vuonna 1937. Etualalla Nihti, taustalla Sörnäisten satama ja vanha Kulosaaren silta

Täyttö ei tietenkään ole vain helsinkiläinen keksintö. Esimerkiksi Tampere on täyttänyt sekä Näsijärven että Pyhäjärven rantoja.


Ratinan ja Hatanpään seutua Tampereella. Pohjakartta peruskartta vuodelta 1953

SPUI

SPUI on erityisesti Yhdysvalloissa käytetty liittymätyyppi. Lyhenne tulee sanoista Single Point Urban Interchange.

Liittymätyyppi ei ole kovin yleinen. sitä käytetään tilanteissa, jossa moottoritien poikittaistiellä liikennemäärä on siinä määrin korkea, että tavallinen valo-ohjaus on omiaan aiheuttamaan ruuhkautumista, mutta jossa täydellisen liikennevalottoman liittymän rakentaminen ei ole perusteltua.

Peruidea liittymässä on, että oikealle kääntyminen on vapaata ja että kaikki risteävät liikennevirrat ohjataan isolle väljälle risteysalueelle yksien liikennevalojen hoidettavaksi. Liikennevaloja ohjataan kolmessa vaiheessa seuraavasti:


Suoraan kulkevan liikenteen vaihe


Vasemmalle kääntyvät vastakkaisista suunnista saavat samanaikaisesti vihreän


Ja vastaavasti toinen vasemmalle kääntyvien pari

SPUIn etuna pidetään ennen kaikkea tavallista rombista liittymää ("salmiakkia") tehokkaampana; liikenevalo-ohjatussa salmiakissahan on kahdet liikennevalot, yhdet sillan kummassakin päässä. Tehokkuutta lisää myös se, että erityisesti vasemmalle käännytäessä väljän risteysalueen takia kaistojen kaarresäde on suuri, jolloin liikennevirran nopeus on suuri ja myös raskas liikenne pääsee risteyksen läpi ripeästi. Tilansäästö on merkittävä erityisesti silmukkarampeilla varustettuihin liittymiin. Lisäksi liittymätyyppi ei edellytä kuin yhden sillan rakentamista.

Kääntöpuolena on se, että risteyssillasta tulee varsin suurikokoinen. Suurikokoinen risteysalue voi olla myös vaikeasti hahmotettavissa erityisesti silloin, kun kaistaviivat ovat näkymättömissä pimeyden tai lumen takia. Suuri risteyaslue johtaa myös pitkiin varoaikoihin, jolloin yksikään suunta ei saa vihreää.

Kevyt liikenne ja SPUI on varsin hankala yhdistelmä. Jalankulkijat joutuvat ylittämään ristetyksen neljässä vaiheessa ja polkupyöräliikenteen pitkät varoajat syövät ratkaisun etuja. Siksi SPUIta ei juuri suosita paikoissa, joissa kevyen liikenteen määrä on merkittävä.

Ensimmäinen SPUI valmistui vuonna 1974 Clearwateriin Floridaan. Liittymätyyppi on kuitenkin ruvennut yleistymään vasta 1990-luvulla


US-19/Gulf to Bay Boulevard, Clearwater, Florida, ensimmäinen SPUI


I-75/Hamilton Lebanon Road, Monroe, Ohio

Uudella mantereella SPUI-liittymiä on verraten vähän. Saksassa niitä on jonkin verran ja erityisesti Nürnbergin seudulla.


A52/Kevelaerer Strasse, Düsseldorf, Saksa


Südwesttangente/B-14, Nürnberg, Saksa

Aussispagettia

Ämöriigän ihmemaa on varsin tunnettu erilaisista luovista kaupunkialueilla rakennetuista eritasoratkaisuista. Mutta osataan sitä muuallakin.

Eräänlainen yleisesti hyväksytty kaupungispagetin arkkityyppi on vuosina 1968-1972 rakennettu Gravenly Hillin liittymäkompleksi Birminghamin koillispuolella Sumujen Saarilla. Liittymä on muun muassa voittanut "Britannian pelottavin tienristeys" -äänestyksessä ensimmäisen palkinnon.


Gravenly Hill

Brisbane on Australian kolmanneksi suurin kaupunkiseutu: Metropolialueella asuu noin 2,2 miljoonaa asukasta eli parin Helsingin seudun verran. Brisbanen keskustan ja kaupungin lentokentän välistä liikennettä hoitamaan avattiin heinäkuussa 2012 nimeä AirportlinkM7 kantava tie. Kyseessä on noin seitsemän kilometriä pitkä maksullinen tunnelitie, jonka rakentamiseen kului 3,8 miljardin euron edestä aussitaaloja.

Muuten tiessä sinänsä ei ole mitään kovin ihmeellistä, mutta keskustan pohjoispuolella Bowen Hillsin alueelle rakennettu liittymä ansaitsee tosispagetin arvonimen





Kansalle on jaettu kaavakuviakin siitä, mitä reittiä pääsee mihinkin suuntaan. Vaikka ramppeja on rakennettu aika monta, liittymä ei ole täydellinen: Esimerkiksi Inner City Bypass -tieltä ei idästä ole tässä liittymässä reittiä lentokentälle, eikä myöskään päinvastaisessa suunnassa.



Koko tien ajaminen maksaa parin euron verran. Tämä on kuitenkibn vain uuden tien sisäänheittohinta. Lokakuussa on 2013 hinta nousee noin 3,90 euron tasolle. Kiihkemmille suhaajille on tarjolla päivälippu vajaalla 10 eurolla.