Museossa

Eurooppalainen käytäntö on välttää liikennemerkeissä asioiden esittämistä tekstillä ja sen sijaan käyttää symboleita. Mutta entä kun liikennemerkkien symbolit on päätetty vuosikymmenet sitten ja maailma muuttuu niin, että nuori polvi ei välttämättä enää tunnista symboleita.




Malliesimerkiksi tästä käy uudehko kameravalvontaa tarkoittava merkki, malli Rolleiflex, jonka symboliksi on valittu vanhanaikainen kamera. Nuorisolle symboli tuskin avautuu: haitarikameroita ei ole ollut yleisessä käytössä vuosikymmeniiin.




Koska tietyömaalla on viimeksi nähty lapiomies kasaamassa hiekkaa kasasta toiseen?



Höyryveturit lakkasivat liikennöimästä Suomen rautateillä 1970-luvulla.



Tämä "varokaa aitaa" -liikennemerkki on aina ollut hyvin erikoinen. Edes täyspuomien aikaan rautateiden tasoristeyksissä ei ollut symbolin näköistä rakennelmaa.



Traktori toki vielä on tunnistettavissa. Nykyisin niissä pääsääntöisesti on ohjaamo



Liityntäpysäköinti rautatieasemalla. Tämä veturi on vähän erilainen kuin varoitusmerkissä. Savu puuttuu ja akseleitakin on vain kolme.



Hätäpuhelimet taitavat olla menneen ajan mytologiaa, samoin kuin lankapuhelimen luuri yleisesti tunnettuna symbolina.



No, pappatunturihan se siinä.




.

Seinäjoki

Viimeksi Teillä ja Turuilla toi esiin muutamia seikkoja Haminan rakenteilla olevasta ohikulkutiestä. Haminan lisäksi rakenteilla on toinenkin merkittävä ohikulkutie: Seinäjoelle.

Kiihkeimmän 1950-1970-lukujen tieverkon rakentamisen aikaan useat rautateiden risteysasemien ympärille syntyneet taajamat jäivät lapsipuolen asemaan. Näin kävi Seinäjoellekin. Vuoden 1963 Autoilijan tiekartta kertoo, että ainoa kestopäällystetty tie Seinäjoelle on tuolloinen kantatie 67 Kurikan suunnasta. Lapuan suuntaan kantatie jatkuu soratienä. Peräseinäjoen suuntaan kulkeva maantie on päällystetty aikansa suosikkipäällysteellä, öljysoralla.



Myöhemmin tieosuus Jalasjärveltä Seinäjoen kautta Ylistaroon rakennettiin valtatietasoiseksi. Se oli ensin numeroltaan kantatie 64. Kun 1990-luvun puolenvälin numerointireformi tehtiin, tieosuus Jalasjärvi-Seinäjoki-Uusikaarlepyy valtateiden 3 ja 8 välillä numeroitiin yhtenäisesti valtatieksi 19. Tässä yhteydessä kantatie 67 typistyi Seinäjoen ja Kaskisen väliseksi. Kantatien 64 pohjoinen osuus vaihtui valtatieksi 18. Valtatie jatkuu Seinäjoelta itään Jyväskylään asti. Tien vaihtevan laadun takia pääreitti Vaasan ja Jyväskylän välillä on kuitenkin Lapuan kautta kulkeva valtatie 16.



Uusi tieyhteys etelästä Pohjanmaalle on tuonut varsin paljon liikennettä Seinäjoen keskustan alueelle. Kaupunkikeskustojen kautta kulkevat valtatiet rupeavat olemaan menneen ajan mytologiaa.



Käynnissä on työ, jolla valtatie 19 siirretään kulkemaan Seinäjoen itäpuolta.



Toisin kuin Haminassa kyse ei ole moottoritiestä. Tiellä on mittaa 18,5 kilometriä ja se rakennetaan keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi. Tielle tulee viisi eritasoliittymää. Kuudennelle on tilanvaraus mahdollista myöhempää rakentamista varten.

Tieluokitukseen työmaa vaikuttaa sen verran, että tieosuus Seinäjoki-Nurmo muuttuu takaisin kantatieksi 67. Yhdystieksi muuttuva Rengonharjun ja kaupungin keskustan välinen osuus saa numeron 7036.

Hamina

Yksi viimeisistä päätieverkon taajamapullonkauloista on katoamassa, kun valtatie 7 siirtyy vuoden 2015 uudelle reitille Haminan kaupungin pohjoispuolelle. Työt ovat varsin pitkällä.

Kaupungin länsipuolella tie kulkee nykyisen valtatien 26 linjausta ja tieverkko muuttuu reippaanlaisesti.

Haminan liikennettä on järjestelty useaan otteeseen. Suuri Rantatie kiersi Savilahden pohjoispuolelta, eli kaupunkiin saavuttiin Helsingistä saavuttaessa luoteesta. Vuoden 1948 topografikartassa näkyy rakenteilla oleva uusi seiskatie, mutta työt ovat vielä kesken. Taavetin suuntaan rakennetusta kantatiestä ei vielä näy jälkeäkään.



Vuoden 1968 peruskartassa valtatie 7 ja tulloinen vielä kantatie 61 risteävät aivan tavallisessa T-risteyksessä.



Karhulan-Haminan moottoritie rakennettiin vanhan valtatien pohjoispuolelle. Siinä yhteydessä syntyi Summan eritasoliittymä.



Nyt Summan liittymän länsipuolelle rakennetaan haarautuvaa liittymää, jossa valtatien 7 liikenne ohjataan nykyiseen valtatien 26 liikennekäytävään. Tässä yhteydessä Summan liittymä menettää länteen kulkevan liityntäramppinsa.



Liikenneviraston ilmakuva kertoo, että työmaa edistyy.



Summan poistuvan rampin korvaava yhteys on uuden Lankamalmin eritasoliittymän kautta.



Valtatien 26 uusi erkanemiskohta sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.

Poliisisedät jaksaa heilua

Teillä ja Turuilla seuraili Helsingissä liikennettä Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksessä. Liikennevalot olivat epäkunnossa ja poliisi ohjasi liikennettä.

Hommassa oli pientä sekoilun ja sähläämisen makua.

Liikennepoliisiin nimittäin törmää nykyään enää aniharvoin ja autoilijat selvästikään eivät tunne poliisin antamia käsimerkkejä. Ei pitäisi olla vaikeaa, niitä on nimittäin vain neljä:




Kun poliisi pitää yhtä tai kahta kättä ojennettuna, edestä ja takaa tuleva liikenne seisahtuu. Sivusta tuleva liikenne saa jatkua soljumistaan. Pysäytyskäsky on voimassa seuraavaan käskyyn asti, vaikka poliisi ryhtyisi tanssimaan ripaskaa. Ripaskan tanssimisen sijaan poliisi kuitenkin yleensä ohjaa risteävää likennettä.




Kun poliisi nostaa käden kohti taivasta, kaikki pysähtyvät.




Viittoilemalla poliisi kertoo, mihin suuntaan saa ajaa. Suojatiellä olevaa jalankulkijaa pitää kuitenkin väistää, samoin käännyttäessä pitää väistää risteävää kevyttä liikennettä sekä vasemmalle käännyttäessä vastaantulevaa liikennettä.



Tällainen jumppaliikenne määrää kohti poliisia tulevan liikenteen pysähtymään. Tätä voidaan tehostaa ns. pingismailalla eli pienoiskoossa olevaa ajoneuvolla ajo kielletty -merkkiä heiluttamalla, tai näyttämällä punaista valoa. Vaikka pingismailassa lukisikin "POLIISI", ei ole hyvien tapojen mukaista heiluttaa omaa pingismailaa, johon on kirjoitettu oma ammatti.