Siltoja

Teillä ja Turuilla palaa kahteen aikaisempaan siltoja koskeneeseen kommenttiinsa.

Maaliskuussa 2012 kommentoitiin Kaukosen siltaa kantatiellä 79 Kittilässä. Päätieverkostolle tullut painorajoitus herätti päättäjät ja uuden sillan rakentamiseen ryhdyttiin. Uusi silta ja uudet tieyhteydet avataan liikenteelle pari kuukautta etuajassa 29.8.2014.


Kaukosen vanhan sillan rakentamista


Kaukosen uuden sillan rakentamista

Joulukuussa 2013 puolestaan otettiin kantaa Käkisalmen sillan töidenaikaiseen liikenteenohjaukseen. Suunnitelmat ovat muuttunet ja silta suljetaan kokonaan liikenteeltä 2.9.2014. Näin ollen seututie 314 katkeaa. Sulkemisen on arvioitu kestävän viisi kuukautta tammikuun loppuun 2015.

Mätäkuu (2)

Trafi, eli oikealta nimeltään Liikenteen turvallisuusvirasto, on ollut mätäkuun aikana uutisissa siksi, että se on laittanut ajoneuvoja ajokieltoon, koska haltijat ovat maksaneet liikaa ajoneuvoveroa. Helsingin Sanomain haastattelussa yksikönpäällikkö Heli Tannisen mainitaan esittäneen muun muassa seuraavanlaisia lausuntoja:

"Jos summa on väärä, se on asiakkaan vastuulla."

"Järjestelmä katsoo, että asiakas haluaa muuttaa maksuerien määrää ja maksaakin koko vuoden summan kerralla. Maksettu summa on kuitenkin jäänyt vajaaksi koko vuoden summasta. Siksi järjestelmä on tulkinnut tilanteen niin, että veroa ei ole maksettu kokonaan. Sitten on lähtenyt asiakkaalle ilmoitus, että vero on maksamatta."

"Jostain syystä järjestelmä katsoo, että tässä se halutaan muuttaa vuoden maksueräksi."

Ja mistä ihmeestä on kyse?

Ajoneuvoverolain 18 §:ssä säädetään hieman kryptisesti mahdollisuudesta maksaa ajoneuvovero osamaksulla:

Verovelvollisen ennen kunkin verokauden ensimmäistä eräpäivää tekemästä pyynnöstä Liikenteen turvallisuusvirasto voi jakaa maksuun pantavan veron määrän maksettavaksi kahdessa tai neljässä erässä. Tällöin erien määriin lisätään maksutapalisää 3 euroa erää kohden. Maksutapaa noudatetaan, kunnes verovelvollinen pyytää maksutavan muutosta. Pyyntö on tehtävä ennen verokauden alkua. Jos rekisteriin merkitty uusi verovelvollinen verovelvollisuutensa alkaessa maksaa verolipussa olevan eriin jaetun veron osan, hänen katsotaan tehneen 1 momentissa tarkoitetun pyynnön.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti maksetaan vuoden vero kerralla, mutta pyynnöstä on mahdollista maksaa osamaksulla kahdessa tai neljässä erässä. Jotta viranomainen ei tukehtuisi noin miljoonaan pyyntöön, ensimmäisen maksun maksaminen erämaksun suuruisena katsotaan tällaiseksi pyynnöksi.

Nyt sitten alkaa se hauskuus.

Liikenteen turvallisuusvirasto tulkitsee pykälää siten, että mikään muu kuin täsmälleen maksulipukkeeseen merkitty summa ei kelpaa pyynnöksi. Tämä ei vastaa mattimeikäläisen kielitajua ja aivan varmasti ei myöskään ole ollut lainlaatijan tarkoitus. Lain takana olevasta hallituksen esityksestä ei mitenkään voida lukea tällaista tarkoitusta. Jos vuosimaksu on vaikkapa 120 euroa, on neljännesvuosittain maksettava erä 33 euroa ja puolivuosittainen 63 euroa. Jos kansalainen maksaa 40 euroa, hän aivan varmasti on maksanut lain tarkoittaman "eriin jaetun veron osan", ja sen lisäksi seitsemän euroa.

Yksikönpäällikkömme asenne asiaan on kovin arrorantti, etteipä perin virkamiesmäinen. Joku ikävä ihminen voisi jopa tehdä viittauksia Ignatius Loyolaan, jesuiittain nokkamieheen. Kaikessa muussa on vikaa paitsi virkamiehessä. Asiakkaan vastuulla on toimia oikein ja kummallisia ratkaisuja tekee se Järjestelmä, "jostain syystä". Ajatus tuntuu olevan, että Järjestelmälle ei ole mahdollista tehdä mitään, vaikka se olisikin peräti lain vastainen.

Järjestelmän toiminnan on aikoinaan määritellyt viranomainen, Ajoneuvohallintokeskus, joka sittemmin yhdistettiin muutaman muun putiikin kanssa Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Järjestelmän toimintalogiikka ei siis ole tipahtanut taivaasta, vaan virkamiehen kynästä. 

Ajoneuvoverolaki on Suomessa hyvin erikoista lainsäädäntöä. Kaikki vastuu myös viranomaisten virheistä on hallintoalamaisella. Esimerkiksi jos verolippua ei ole tullut eivätkä verot ole pankin suoramaksussa, kilvet lähtevät ilman eri huomautusta. "Asiakkaan" vastuulla kun on maksaa vero, vaikka siitä ei valtio maksulappua lähettäisikään. Ja kuten havaitaan, asiakkaan täytyy tietää sentilleen, paljonko pitää maksaa; sen lisäksi että hänen tulee muistaa, että juuri tuo maksu on maksamatta. Osapuilleen kaikkien muiden verojen osalta toimitaan kuten on tapana toimia, kun kalustetuissa huoneissa syödään veitsellä ja haarukalla: Jos vero jää maksamatta, siitä lähtee karhukirje ja hommaa kuittaantuu viivästyskorkoja maksamalla.

Eritoten erikoista asiassa ovat virkamiehet. Heidän mielestään on aivan normaalia, että epäselvät tapaukset tuomitaan "asiakkaan" eli hallintoalamaisen vahingoksi ja rankimman kautta. Yhtä normaalia on, että tiedossa olevan Järjestelmän virhettä ei oikaista, vaikka Järjestelmä "jostain syystä" toimii virheellisesti.

 

Mätäkuu (1)

Mätäkuu on sitten varsin helteisissä merkeissä edennyt puoleenväliin. Lehdissä on liikkunut varsinaisia mätäkuun juttuja tieliikenteen säädöksiin kohdistuvista viranomaisten tulkinnoista.

Paljon on saanut tilaa komediaosaston tarina Lahdesta, jossa pysäköinninvalvonta antoi maksullisen muistutuksen kahden pysäköintikiekon käytöstä. Asiassa on se mutta, että toinen kiekko lojui repsikan penkillä osin roinan peitossa. Pysäköintivirhemaksu meni nurin hallinto-oikeudessa eikä korkein hallinto-oikeus myöntänyt Lahden kaupungille valituslupaa.

Pysäköintikiekkoa koskevat säädökset ovat epäselvyydessään ja surkeudessaan legendaarisia. Liikenneministeriön asiaa koskevan määräyksen pykälät 3 ja 5 kuuluvat seuraavasti:

Pysäköintikiekko on sijoitettava näkyvälle paikalle tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on ulkoapäin luettavissa. Tuulilasin sisäpuolella saa pysäköinnin aikana olla vain yksi kiekko kerrallaan näkyviin sijoitettuna.

Tekevälle sattuu. Asia olisi jäänyt työtapaturmaksi, ellei Lahden kaupungin lakimies olisi Etelä-Suomen Sanomien mukaan ruvennut vielä urputtamaan asiasta:

Lahden kaupungin lakimies Hannu Kulmala pitää jutun lopputulosta hämmentävänä. Hänen mielestään laki ei salli kahden tai useamman parkkikiekon samanaikaista näkyvilläoloa, ja tämän tulkinnan mukaisesti pysäköinninvalvonta aikoo jatkossakin toimia.

Termi "tuulilasin sisäpuolella" on luvattoman huonosti määritelty. Yleinen tulkinta on kuitenkin se, että se ei tarkoita koko auton sisäpuolta, vaan kojelaudan tuulilasista ulos näkyvää osaa. Se, että lakimies esittää, että penkillä majaileva kiekko olisi säädöksen mukaisesti näkyviin sijoitettuna, menee komediaosastolta tragikomedian puolelle.

Tähänhän keskustelu ei pääty. Seuraava tyylilaji on farssi.

Komisario Rauno Piispa Hämeen poliisilaitokselta on ottanut kantaa asiaan, taas Etelä-Suomen Sanomien mukaan:

Tämä tapaus ihan varmasti lisää erilaisten yrittäjien määrää ja virhemaksuihin haetaan muutosta mitä mitä ihmeellisimmillä selityksillä. Voi olla että se lisää kiekkojen myyntiä, jos jokainen laittaa niitä autoonsa puolen kymmentä. Tilanteet ovat ainutlaatuisia, kaikenlaista tulee vastaan.

Hieman vaikuttaa siltä, että komisariolta on jäänyt varsinainen asia epäselväksi. Mutta onhan se toki hävytöntä, että mattimeikäläinen lähtee ajamaan juttua viranomaista vastaan ja voittaa.

Hieman ovat komisarioillakin sukset ristissä asiassa. Poliisin verkkosivuilla (joita voitaneen pitää jossain määrin Poliisin virallisena kannanottoina) Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Pekka Laine esittää asiassa kuluvan vuoden helmikuussa erilaisen näkemyksen kuin mihin Kulmala ja Piispa ovat päätyneet:

Kiekko on sijoitettava näkyvään paikkaan tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on ulkopäin luettavissa. Hallinto-oikeuksien päätöksistä voi tulkita, mitä tarkoittaa ”tuulilasin sisäpuolella”. Tarkoitus on, että kiekko on kojelaudalla tai tuulilasissa. 

Aika usein ajaudutaan siihen ajatukseen, että kuntien pysäköinninvalvonta on ainakin jossain määrin väärin ymmärtänyt oman tarkoituksensa. Periaatteessa pysäköinninvalvonta on olemassa siksi, että pysäköintitila olisi asianmukaisessa käytössä; rahan kerääminen kunnan kassaan on toissijainen tehtävä. Pysäköintikiekko puolestaan on väline, jolla pysäköijä esittää näkemyksensä siitä, koska pysäköinti on alkanut. Silloin, kun asiassa ei ole epäselvyyttä, osoittaa kovin alhaista virkamiesmoraalia lähteä etsimään rahan arvoista virhettä muotoseikoista, jotka kaikki ovat sivuseikkoja. Lahden tapauksessahan kiekot vieläpä sattuivat kumpikin näyttämään sallittua pysäköintiä, eli riitaa siitä, onko pysäköintiaika ylitetty vai ei, ei ollut.

Tämä tapaus kirvoitti esiin toisen tapauksen Espoosta. Siinä autoilijalla oli pysäköintilupa alueelle, mutta sattui olemaan myös kiekko tuulilasin takana, mistä Espoon kaupungin pysäköinnin valvonta kirjoitti lapun. Yleinen tulkinta kiekon käyttövelvollisuudesta on ollut se, että kiekon tarvitsee näyttää "oikeaa" aikaa vain silloin, kun aikarajoitus on voimassa. Nyt ratkaisevana tekijänä on pysäköintilupa. Palataan tähän asiaan, mikäli siihen liittyvät yksityiskohdat tulevat julkisuuteen.