Pohjoisen pullonkaula

Nelostie Oulun ja Kemin välillä on pitkään tunnistettu varsin hankalaksi tieosuudeksi. Syy selviää varsin helposti yleiskarttaan katsomalla: Etelä- ja Itä-Suomesta liikennettä tuovat kolme pääväylää (valtatiet 4, 8 ja 22) yhdistyvät Oulussa yhdeksi. Reitit haarautuvat Keminmaalla ja Torniossa pohjoiseen jatkaviksi valtateiksi 4 ja 21 sekä Ruotsiin haarautuvaksi E4-tieksi.

Oulun ja Kemin välillä liikenteen volyymit vaihtelevat 7000-20000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tieosuuden kuormitus on siten noin kaksinkertainen verrattuna vaikkapa nelostien osuuteen Äänekosken ja Oulun välillä.

Oulun kohdalla on moottori- ja moottoriliikennetietä runsaan 30 kilometrin verran pohjoiseen. Pohjanlahden perukan moottoritie alkaa Kemin kaakkoispuolelta ja ulottuu Tornioon asti. Väliin jää noin 70 kilometrin mittainen kaksikaistainen osuus.





Tie on periaatteessa hyväkuntoinen ja geometrialtaan kohtalaisen moderni. Liikenteen määrä ja raskaan liikenteen suuri osuus kuitenkin tekevät joustavat ohitukset melko mahdottomiksi. Ei ole haettua luonnehtia tietä pohjoisen pullonkaulaksi.

Nyt on käynnistetty kaksi suunnitteluhanketta tien parantamiseksi: Oulun moottoritien jatkaminen ja ohituskaistaparin rakentaminen Simon ja Kuivaniemen välille.

Oulun moottoritie päättyy nykyisin Kellon liittymään. Siitä pohjoiseen tie jatkuu 17 kilometrin verran moottoriliikennetienä. Tämä kaksikaistainen osuus on yksi vielä jäljellä olevia leveäkaistateitä.




Ratin takana ei aina tunnuta tahdottavan muistaa, että leveäkaistatiellä vallitsevat aivan samat liikennesäännöt kuin muuallakin. Siksi tietyypistä on luovuttu eikä uusia rakenneta.







Oulua lähestyttäessä sekopäinen liikennekulttuuri rauhoittuu moottoritien alkaessa.



Nyt on käynnistetty leveäkaistatien poistumiseen tähtäävän tiesuunnitelman laatiminen. Moottoritietä on tarkoitus jatkaa Kiiminkijoelle asti. Siitä eteenpäin tie muutettaisiin 2+1-kaistaiseksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Parannushanke ulottuu Iin Räinänperään eli sinne, minne moottoriliikennetie nykyisinkin ulottuu.



Toinen parannuskohde on Lapin maakuntarajalla. Kuivaniemen ja Simon välille suunnitellaan rakennettavan ohituskaistapari.

Follow Me

Eritoten asfalttimiehet ovat vuosikausia moittineet sitä, että tietyömailla ajetaan reipasta ylinopeutta. Asfalttimiehethän joutuvat väkisinkin olemaan lähellä toista ajokaistaa, jolla liikenne soljuu ohitse.




Asiassa on tehty tutkimusta ja tulos on melko karmea: Yli 90% tietyön kohdalla ajavista ajaa ylinopeutta. Havainnot tukevat tätä: Kun Teillä ja Turuilla kokeili ykköstiellä 3+3-kaistaisella moottoriosuudella Puolenkilon liittymän rakentamisen aikana ajaa vain pientä ylinopeutta, jalkoihinhan siinä jäi niin oikealta kuin vasemmalta.



Asiaan yritetään tuoda kuria kokeilemalla saattoautoja: Yksikaistaiselle osuudelle ei päästetä ketään ajelemaan itsekseen, vaan asfalttikone ohitetaan saattoauton perässä ajaen.

Työturvallisuuden lisäksi tällä saavutetaan se, että autojen ajaminen vastavaletulle vielä jäähtyvälle asfalttipinnalle vähenee.

Saattoauto vaikutaa oireeseen, mutta ei itse syyhyn. Lainkuuliaisuus työmaanopeusrajoituksia kohtaan on siis vahvasti puutteellinen. Tähän on syytä niin sysissä kuin sepissäkin. Työmaiden liikenteenohjaus näyttää aika usein olevan prioriteettilistalla aika pohjalla. Jokseenkin vakiomenettely on jättää alennettu nopeusrajoitus voimaan myös siihen aikaan, kun töitä ei tehdä ja kaistoilla ei ole esteitä. Toinen tyyppivirhe on päättää nopeusrajoitus työmaan jälkeen vasta kohdassa, jossa vastakkaisen suunnan nopeusrajoituksen porrastaminen alkaa. Ei ole kovin harvinaista, että 30 km/h rajoitus on voimassa työmaan jälkeen 500-700 metrin matkan.

Esimerkki: Miksi Vihdintiellä on 40 km/h rajoitus työmaan kohdalla, vaikka töitä ei tehdä ja kaistat ovat täyslevyisiä? Tai miksi mainitun Puolenkilon työmaan kohdalla oli moottoritiellä vastaavassa tilanteessa 60 km/h rajoitus päivät ja yöt? Tarpeettomat rajoitukset väistämättä syövät lainkuuliaisuutta.

Asfalttikoneen kylkeen rakennettu 30 km/h rajoitusta osoittava kilpi muuten ei ole voimassa vain koneen kohdalla vaan myös siitä eteenpäin, kunnes jokin toinen kilpi muuta kertoo. Myös tähän voisi kiinnittää huomiota.

Tanskassa työmaan kohdalla tapahtuva nopeusrajoituksen rikkominen kaksinkertaistaa sakot. Ei lainkaan huono ratkaisu ja toimii varmasti parempana asennekasvattajana kuin siunailu.



Konseptina saattoauto on peräisin maailman lentokentiltä. Tässä saattoauto m/54 Berliinin Tempelhofin kentältä.