Tonpereella

Tampereen rantatunneli on saatu avatuksi käyttöön. Parina ensimmäisenä päivänä osapuilleen kaikki kynnelle kykenevät kävivät ihmettelemässä putkea ja ruuhka oli pahempi kuin Tokmannin ämpäreitä jaettaessa. Nyt on ensipöly laskeutunut ja aika käydä vähän vilkaisemassa.



Tunnelissa on kaksi putkea ja sillä on pituutta noin 2,3 kilometriä. Se korvaa ruuhkautuneet katuosuudet valtatiellä 12. Tunnelin päissä on eritasoliittymät. Itäpäässä sijaitseva Naistenlahden eritasoliittymä on vielä keskeneräinen. Suunnitelmaan kuuluu myös liittymävaraus keskustan kohdalle, kartassa merkintä B. Siihen liittyvien ramppien alkupäät on louhittu valmiiksi eli B-liittymän mahdollisen rakentamisen pitäisi onnistua tunnelin liikennettä mahdottomasti häiritsemättä.



Tunneli on väritykseltään neutraalin harmaa. Vanhastaanhan on totuttu siihen, että pitkät tunnelit on valaistu oranssinvärisellä valolla. Maailma kuitenkin muuttuu, Eskoseni, ja nykyisin valkoinen LED-valaistus on vallitseva tekniikka.



Suunnilleen Tammerkosken alla on tunnelissa kaarre ja sen kohdalle on laitettu vähän sinistä koristevalaistusta pohjoisenpuoleiseeen.



Tunnelissa on päätepisteiden mutkat pois lukien kaksi pitkää suoraa ja niiden välillä loiva kaarre.




Lännen suunnasta saaavuttaessa keskustaan kulkeva reitti erkanee Santalahden liittymässä.



Itäpäässä tehdään vielä maansiirtotöitäkin. Vanha tie jää uuden alle. Oikeastaan uusi jää vanhan alle, koska se sijaitsee useamman metrin verran alempana. Paikka on ahdas ja vanhan purkuun ei ole päässyt aikaisemmin.




Itäpään tunnelin suulla on varsin näyttävä valoteos.

Tunneliasioihin palataan, kunhan vielä keskeneräiset asiat on saatu valmiiksi.

Enklaaveja ja eksklaaveja

Enklaaviksi kutsutaan [hallinnollista] aluetta, joka sijaitsee kokonaisuudessan jonkin toisen alueen sisällä. Eksklaavi taas on alueesta irrallinen alue, johon "emäalueesta" ei ole yhteyttä. Eksklaavi voi olla toisen alueen enklaavi tai olla olematta. Sitten on tietysti useamman kertaluokan enklaaveja: Alueeseen A kuuluva A:n sisällä olevan B:n eksklaavin enklaavina. Ja niin edelleen.

Eräänlainen muunnelma teemasta on toiminnallinen eksklaavi. Se on alue, joka ei ole eksklaavi, mutta johon ei tietä tai muuta reittiä pitkin ole pääsyä emäalueesta. Karttoihin tarkkaan tutustumalla käy ilmi, että tällaisia toiminallisia eksklaaveja on koko joukko pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välillä. Katsotaanpa.

Vantaan ja Helsingin välillä situ-alueella (Sipooseen tunkeutuminen) on Helsingin alue, jonne on pääsy vain Vantaan kautta.



Toisin kuin monet luulevat, Kehä III ei ole Helsingin ja Vantaan raja. Kehä III:n ulkopuolella on Helsinkiin kuuluva Ala-Tikkurila (jonne päästäkseen ei tarvitse käydä Vantaalla) ja kehän sisäpuolella on Vantaan alueita. Heikinlaakson nurkalla on pieni Vantaaseen kuuluva alue, jonne kuljetaan Helsingin kautta.



Kuninkaantammen alue on toiminnallinen eksklaavi toistaiseksi linja-autoja lukuun ottamatta. Aluetta halkoo joukkoliikennekatu, jonka kulkee tunnelissa Paloheinään. Alueen valmistuessa se liitetään myös Helsingin katuverkkoon, mutta toistaiseksi matka käy Vantaan kautta.



Lähellä Kuninkaantammea Hämeenlinnanväylän länsipuolella on muutama helsinkiläinen kiinteistö, jonne on reitti Vantaan kautta.



Espoon ja Helsingin välinen raja kulkee lähes kilometrin matkan pitkin Pitäjänmäentietä. Raja ei kuitenkaan kulke kadun keskilinjaa, vaan tie sijaitsee pääosin Espoossa. Rajan mutkan sisään jää espoolainen Fonseenintie, jonne kulku on Helsingin kautta. Fonseenintie liittyy tieverkkoon liikenneympyrän kautta. Kaupunkien raja koskettaa ympyrän sisäosan länsireunaa, eli pohjoisesta etelään kulkeva liikenne Helsingistä Helsinkiin koukkaa Espoon kautta.

Helsinki ja Espoo ovat kyenneet sopimaan Takkatien katunumeroinnin jatkuvuudesta, mikä on positiivinen yllätys. Parittomista numeroista Takkatie 1-19 sijaitsevat Helsingissä ja numero 21 Espoossa.

Jalkapallohallin kohdalla oleva liikenneympyrä puolestaan on kokonaisuudessaan Espoossa. Siksi Takkatien eteläpää on sekin toiminnallinen ekslaavi: Helsingissä mutta kulku Espoon kautta.



Vantaan ja Espoon rajalla Hämevaarassa on seitsemän Valinkauhantien varren tonttia rajan toisella puolella Espoossa.



Odilammentien viimeiset kiinteistöt sijaitsevat Vantaan puolella siten, että kulku on Espoosta.



Ehkä valtakunnan tunnetuin enklaavi on Kauniainen, joka sijaitsee kokonaan Espoon sisällä. Rajan tuntumassa päästään tutkimaan myös toisen kertaluvun toiminnallisuutta: Espooseen kuuluvia alueita, joihin päästään Espoosta vain enklaavinsa Kauniaisten kautta. Radan pinnassa Koivuhovintiellä ja Bredankujalla on kymmenkunta tällaista tonttia.



Myös Kehä II:n tunnelin lähettyvillä on Espoon aluetta Kauniaisten takana kolmen tontin edestä. ja kuten kartta kertoo, Kehä II kulkee lyhyen matkan Kauniaisissa. Rajaa ei ole merkitty tien varteen.



Toisinkin päin on. Espoon Karvasmäentie 25 sijaitseekin Kauniaisissa. Tontilla on myös osoitenumero Bembölentie 44, mutta ei kulkua Bembölentieltä.



Myös alueen ulkorajoilla on toiminnallisia ekslaaveja. Suurimmat niistä ovat Kirkkonummeen ja Vihtiin kuuluvat Siikarannan ja Kattilan alueet, jonne kuljetaan Espoosta. Myös Vantaan ja Sipoon välillä Myraksen ja Nikinmäen suunnalla on pientä oskulointia: Sipoon alueita Vantaan takana ja muutama vantaalainen tontti, jonne kulku on Sipoosta.