31.5.2024

Pysäköintitalon romahdus

Sunnuntaina illalla 26.5.2024 romahtivat Sint Antoniuksen sairaalan pysäköintitalon ajorampit Nieuwegeinissä, nelisenkymmentä kilometriä Amsterdamista etelään.

Romahdus alkoi toiseksi ylimmän kerroksen rampin sortumisesta ja jatkui dominoilmiönä kuusikerroksisen pysäköintitalon pohjalle saakka.

Kaikeksi onneksi sunnuntain myöhäisilta on hiljaista aikaa. Etsintöjen perusteella näyttäisi siltä, että henkilövahinkoja ei olisi sattunut. 

On luonnollista, että vielä ei ole löydetty syytä tapahtuneeseen. Parkkitalon ilmoitetaan läpäisseen sille tehdyn tarkastuksen Eindhovenin lentokentän parkkitalon sorruttua. Vuonna 2017 sortui rakenteilla oleva parkkitalo Eindhovenin lentokentällä. Syyksi mainittiin rakennusvirhe.


Eindhoven 2017

Pysäköintitalossa on 1450 paikkaa, eikä se ollut tyhjänä onnettomuuden sattuessa. Aika näyttää, millainen urakka autojen pois saaminen on. Parkkitalo on Q-Parkin sikäläisen filiaalin omistaja. Jos se olisi täkäläisen Parkkipaten, toimistolla hykerreltäisiin käsiä, koska olisi tiedossa valtava määrä vuorokausiveloituksia.

27.5.2024

Peltiä kuluu

Kun on paljon kirjaimia, peltiä kuluu. Ja kun tehdään tasalevyisiä kilpiä, pisin nimi ratkaisee leveyden.

Eräänlaista huippua edustaa tienviitta Vaasassa. Jotta saadaan vielä muutama kymmentä senttiä lisää, on pitänyt laittaa perään R.F. rekisteröidyn yhdistyksen merkiksi. Kilpi on uudehko: Aikaisemmin siinä on lukenut Pälshuset/Turkistalo. Lainvastaisesti muuten, Vaasa on suomenkielisenemmistöinen kunta.

Pitkiä nimiä toki on muuallakin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos – Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt taitaa vastata puhelimeen "Mela" eikä sen toimistoon taideta oikein tienviitalla opastaa. Jossain vaiheessa lähtivät etenkin julkishallinon nimet laukalle. Takavuosina keskipohjalaiset kävivät synnyttämässä Kannuksen kunnansairaalassa. Rakennus toimi synnytysten Kokkolaan keskittämisen jälkeenkin sairaalakäytössä, mutta ei sen nimi enää Kannuksen kunnansairaala ollut. Se oli Lestijokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksen Kannuksen toimipisteen vuodeosasto.


23.5.2024

Kaupungininsinööri suunnittelee – Kerava

Pysymme pysäköintiaiheessa. Kuvaa Savion aseman nurkalta Keravalla.

Lukijakysymys. Millä ajoneuvoilla tähän saa pysäköidä ja kuinka pitkäksi ajaksi?



19.5.2024

Koilliseen vai luoteeseen

Liikennemerkkien asettelu oikein päin tuntuu tienpitäjille olevan osapuilleen mahdoton urakka, ainakin kun kyseessä on pysäköinti kielletty -merkki.

Eräänlainen bravuuri löytyy Pitäjänmäeltä, tuota Maailman Toimivimmasta Kaupungista Helsingistä.

Tässä on kyse jo piittaamattomuudesta. Jo merkkien ruuvaaja näkee, että jotain on pielessä, työnjohdosta puhumattakaan.

Helsinki tietenkään ei ole ainoa, joka näitä sössii. Kohtalaisen herkullinen esimerkki on Naaranpajuntie Vihdin Nummelassa. Vajaan kilometrin matkalla on koko joukko pysäköinti kielletty -merkkejä ja joka ainut on asennettu väärin.

Eikö noihin nyt voisi laittaa jotain "tämä puoli ylöspäin" -tarraa, jonka asentaja voi sitten kiskaista pois?


15.5.2024

Moottoritien linjauksen suunnittelua

Kohta Tarvontien valmistuttua vuonna 1962 oli erinäisillä tahoilla hätä saada tien jatke omille nurkilleen. Tuolloinhan oli tilanne, että Espoon Gumbölestä Turkuun kuljettiin pääosin pääosin 1930-luvulla rakennettua tietä Saloon asti ja sieltä Turkuun nippa nappa vuoden 1952 olympialaisiin valmistutta. Porkkala oli palautettu, mutta kantatietä 51 ei ollut palautettu Porkkalan alueen läpi kulkeneelle vanhalle linjaukselleen, vaan se kiersi vuokra-alueen pohjoispuolelta Espoonlahdelta Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntion kirkolle ja edelleen Lohjan maalaiskunnan Virkkalaan. Vanha linjaus on niin mutkainen, että edes tuona aikana sitä ei kehdattu kantatieksi nimetä.

Helsingin Sanomat uutisoi loppuvuodesta 1962 kirjelmästä, jonka olivat valtioneuvostolle jättäneet Lounais-Suomen liikennetoimikunta sekä seudun järjestöt ja kunnat. Tuohon aikaan lääneihin oli perustettu liikennetoimikuntia, jotka olivat peräti maaherran johtamia keskustelukerhoja.

Kirjelmässä erilaisiin syihin vedoten esitettiin, että Helsingin ja Turun moottoritie pitää rakentaa Lohjanjärven eteläpuolelle. Perinteiseen tapaan ajatusta perusteltiin alueen huonolla tieverkolla, teollisuuden toimintakyvyn turvaamisella ja matkailijoiden paremmalla palvelulla. Aina yhtä päteviä syitä odottaa, että Joku Muu tulee ja maksaa.

Lisämausteena ehdotuksessa tuottiin esiin, että tielinja tekisi tarpeettomaksi  kantatien 51 parantamisen. Liikennetoimikunta oli myös huolehtimassa valtion varojen asianmukaisesta käytöstä maan turvallisuudesta: Maanpuolustuksellisista syistä olisi suotavaa, että kanta korkealuokkaista tietä ei rakennettaisi niin lähelle toisiaan kuin TVH on suunnitellut.

No kuinkas sitten kävikään?

Ehdotettu tielinja kulkee jos mahdollista vielä vaikeamman maaston lävitse kuin mihin moottoritie loppujen lopuksi rakennettiin. Moottoritie rakennettiin osapuilleen sille linjalle, joka liian vaikeana hylättiin 1930-luvun alussa. Vinovarjostekartta antanee hieman osviittaa asiasta:

Moottoritie valmistui vuonna 2009, vaatimattomat 47 vuotta liikennetoimikunnan kirjelmän lähettämisen jälkeen.

Kantatietä 51 ei parannettu Espoonlahden-Virkkalan linjalle, vaan tehtiin kokonaan uusi tie Kirkkonummen ja Inkoon kautta Karjaalle. Espoonlahden ja Inkoon välillä uusi tie seuraa vanhaa Kuninkaantietä, mutta Inkoon länsipuolella se kulkee pohjoisempaa Tammisaaren sijaan Karjaalle.

Espoonlahden-Virkkalan tie on nykyisin yhdystie 1130: hyväkuntoiseksi parannettu paikallista liikennettä palveleva tie.

Lohjanjärven eteläpuoltakaan ei unohdettu. Mustion ja Salon välille rakennettiin 1970-luvulla hyväkuntoinen tie, joka on nykyisin seututie 186. Mustion ja Inkoon välinen tie 1121 uusittiin 1980-luvulla ja tien 186 numerointi jatkettiin kantatielle 51.

Veikkolan ja Virkkalan väliin ei ole tehty suoraa tieyhteyttä. Maasto-olosuhteet panevat hanttiin ja lisäksi sujuva yhteys moottoritien ja valtatien 25 kautta ei juuri pitempi ole.

11.5.2024

Kaupungininsinööri virittää ansan - Espoo

Espoossa Laaksolahdessa tulee kapeahkolla kadulla vastaan useampi kappale mielenkiintoisia näkyjä:

Googlen kuva-arkisto kertoo, että menneinä vuosina kyseinen toteemi on asianmukainen.

Kyse on siis kapeahkosta kadusta, joka laitaan on tehty pysäköintitaskuja, joihin mahtuu autonpuolikas.

Selittämättömästä syystä jokaisesta on viety pois pysäköintipaikkaa osoittava merkki. 

Asiassa on se mielenkiintoinen seikka, että kadunpätkä on pysäköintikieltoaluetta. Pysäköintikieltoalueen sisällä voidaan sallia pysäköinti tätä osoittavan liikennemerkin avulla. Mutta pelkkä lisäkilpi ei tee liikennemerkkiä, vaan se aina tarkentaa itse liikennemerkkiä.

Eli meillä on pysäköintikieltoalue, jonka sisällä on kaiketi tarkoitus sallia pysäköinti muutamassa kohdassa, mutta jonkin laajoille kansalaispiireille tuntemattoman keksinnön takia on otettu pois pysäköinnin salliva liikennemerkki. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan hallinto-oikeuden ratkaisua valituksesta, joka koskee paikalla annettua pysäköintivirhemaksua.

Aika taitava ansa.


7.5.2024

Saimaan saaressa

Saimaan saaressa pikkuinen torppa
Sinne elämän toveri tahtonut ei
Yksin Nestori jäi kuten norppa
Myös sen kumppanin kohtalo vei
Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan
Kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan
Huuliharppua soittelee Miikkulainen
Yksi ymmärtää kaipuun sen

Mollisävyisen Juha Vainion kappaleen Nestori Miikkulaisella oli aito esikuva: Puumalan Lintusalon saaressa asunut kyläseppä Nestori Reponen. Lintusalo on sisävesien suuria saaria, 25 neliökilometrillään noin kahdeskymmenes. "Noin" siksi, että täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä on saari, ei ole.

Saimaa on huomattavan pirstaleinen ja saarissa on vanhastaan ollut asutusta. 1970-luvulle asti ei saariin juuri ollut teitä. Kukin kulki asioillaan miten kulki ja kelirikko oli jokavuotinen ilmiö. Lintusalostakin on kuljettu milloin metsäyhtiön hinaajalla, milloin lapsia on kuljetettu kouluun lentokoneella. Lintusalon kumpaakin puolta kulkee varsin voimakas virta, eli talvellakaan ei välttämättä jäätä pitkin pystynyt kulkemaan.

Pitkällisen väännön jälkeen Lintusalo sai maantieyhteyden vuonna 1975. Vuonna 1967 oli valmistunut lähelle Puumalan silloista lossirantaa saarelta toiselle hyppivä paikallistie Luukkolan kylään. Tästä haarautuu Lintusalon tie. Tie on todellinen saaristotie: Se kulkee 11 saaren kautta.

Tietä peruskorjattiin muutama vuosi sitten, kun se oli päässyt huonoon kuntoon. Nyt se on varsin hieno reitti kiireettömään cruisailuun. Loppupäästä kapea, mutta sopu sijaa antaa.

Tie risteää Saimaan syväväylän Hätinvirrassa. Virran yli ajetaan yhdellä Saimaan seudun viimeisistä maantielosseista. 


Hätinvirran lossireitin pituus on 184 metriä


Lossi on 1970-luvun parkanolaisia, 60 tonnin mallia vuodelta 1974

Saimaan saariin rakennettu pikkuhiljaa varsin paljon teitä. Alueen tiekartta onkin kovin toisen näköinen kuin 50 vuotta sitten. Useassa paikassa ratkaisu on ollut se, että valtio on rakentanut tien toiseksi viimeiseen saareen ja viimeiseen kuljetaan yksityistiekunnan operoimalla ja ylläpitämä lossilla.

Hätinvirran lossiakin uhkaa kuolemantuomio. Siltasuunnitelma on jo useita vuosia vanha, mutta hanke taitaa olla tällä hetkellä olla syvällä pöytälaatikossa.

Lintusalon tie kulkee saarelta toiselle milloin pengertä milloin siltaa. Näkymät Saimaalle ja sen kallioisille saarille ovat kerrassaan herkulliset.



Tämä tie ei ole hurjastelua varten. Sitä pitää ajaa pikkuhiljaa hissun kissun.









Saimaan saaressa pikkuinen torppa
Istuu portailla Nestori Miikkulainen
Lepokivellään iäkäs norppa
Katsoo ystävää ymmärtäen

Saimaannorpan kannaksi arvioidaan tätä nykyä noin 480 yksilöä. Kanta on kasvanut suojelutyön ansiosta, mutta hitaasti. Norpalta kestää 4–7 vuotta tulla sukukypsäksi ja naaras saa yleensä vain yhden poikasen kerrallaan. Nestorin asema on parempi. Jos tekee mieli, autolla voi hurauttaa maalikylille koska tahansa. Lossikin ajaa vuorokaudet ympäriinsä.