Lauantaina 30.8.2025 katkaisi maanvyöry E6-tien Norjassa Levangerissa Trondheimin koillispuolella. Syynä turmaan on juoksusaven liikkeellelähtö. Onnettomuudessa katosi tanskalainen geologi, joka oli tekemässä pohjatutkimusta alueen ylittävän rautatien tukemiseksi. Häntä ei ole toistaiseksi löydetty.
E6-tien lisäksi katkesi sen vieressä kulkeva vanha E6-tie ja Trondheimin-Bodø:n rautatie. Tapahtumapaikka on osapuilleen samalla leveysasteella kuin Iisalmi. Se on Norjan kapean osuuden eteläosassa. Muita pohjois-eteläsuuntaisia valtatietasoisia teitä Norjassa ei ole, vaan maa on enemmän tai vähemmän katkennut kahtia.
Kohta onnettomuuden jälkeen liikenne siirtyi paikallisille teille, jotka eivät kestäneet tätä kuormitusta. Katkenneen tien kanssa yhdensuuntainen tie on nyt suljettu raskaalta liikenteeltä.
Kevyttä ruuhkaa paikallistiellä
Paikallinen tiehallinto on suositellut raskaalle liikenteelle vaihtoehtoisia reittejä joko Ruotsin kautta tai Trondheimvuonon toista rantaa Flakk-Rørvik-lauttayhteyden kautta.
Ruotsin kautta tulee lisämatkaa runsaat 150 kilometriä. Lauttayhteyden kapasiteetti on rajallinen, vaikka kahdella lautalla ajetaankin. Kuljetusyritykset ovat jo ehtineet vaatia lauttayhteyden muuttamista maksuttomaksi ja etuajo-oikeutta tavaraliikenteelle.
Nämä eivät ole ainoat kiertotiet. Kaikkien vaihtoehtojen ongelma on sama kuin Norjassa yleensäkin: raskaalle liikenteelle melko epätoivoisia.
Paikallishallinnon ehdotus kiertotieksi etelän suuntaan
Junaliikenne Trondheimin ja Bodø:n välillä on keskeytynyt ja junat korvataan busseilla. Junilla toki voitaisiin ajaa ehjällä rataosuudella, mutta on pulma: Onnettomuuspaikan pohjoispuolelle on jäänyt junia, joiden huoltaminen normaalisti tapahtuu Trondheimissä kuopan toisella puolella.
Onnettomuuteen liittyy eräs varsin merkillinen seikka. Norjalainen mies joutui autollaan vyöryn vietäväksi. Hän pelastautui mudan keskeltä veneeseen, jota oli trailerilla vetämässä. Kuten kuva osoittaa, auto on sittemmin uponnut.
Kuvassa vene, joka pelasti hengen
Kukaan ei ole vielä esittänyt arviota siitä, koska tiet ja rautatie saadaan takaisin kuntoon, mutta kaikki ymmärtävät, että se ei tapahdu hetkessä. Ruotsissa Stenungsundissa sattui vastaavanlainen tapaus kaksi vuotta sitten. Teillä ja Turuilla kommentoi asiaa tuoreeltaan artikkelissa Juoksusavea ja E6-tie avattiin seuraavan vuoden heinäkuussa yli yhdeksän kuukauden jälkeen.
Aika huonoa tuuria että, vanha-E6+ nykyinen E6 ja rautatie ovat katkenneet samasta kohtaa kerralla. Norjalla on rahaa varmasti resursseja tehdä tuo kuntoon ja alkaa suunnittelemaan myös varareittejä siltä varalta, että tämmöistä ei enää sattuisi maan vuonoisilla ja vuristoisilla seuduilla.
VastaaPoistaNorjalta löytyy varmasti rahaa laittaa tiet kuntoon mutta urakka pelkästään rannikon E6- ja E39-teillä sekä varareitillä on valtava. Lisäksi Bergenin ja Oslon väliset reitit on korjattu pikku hiljaa. Jotain maan olosuhteista kertoo että maassa on Kiinan jälkeen toiseksi eniten pitkiä tunneleita ja isoa osaa tarpeista ei ole vieläkään rakennettu.
PoistaMaan geografia ja säät ovat omaa luokkaansa: savea, vuonoja, valtavasti vuoria ja äärimmäistä säätä usein koko maassa aivan itäisintä osaa Svinesundin ja Rørosin välillä lukuun ottamatta. Jopa Trondheimin ja Oslon väli on verrattain hankala E6-tien puolella josta kertoo että E6-tien rakentamista Kvikneskogenin yli on harkittu. Kyseinen alue on verrattavissa sentään Lapin, Suomenselän ja Salpausselän olosuhteisiin joka on poikkeus Norjassa.
Norjassa on enemmän rahaa kuin halua tienpitoon.
VastaaPoistaJonkin verran skaalaa antanee se, että näitä juoksusavipaikkoja on yleisillä teillä noin 2500 kilometrin verran. Sitten useita satoja tunneleita, jotka eivät täytä EU:n tunnelidirektiivin eikä palosuojastandardien vaatimuksia ja tietysti ziljoona kilometriä maa- ja lumivyöryherkkiä osuuksia. Saattaa kotvanen jos toinenkin kulua ennen kuin kaikki nämä on hoidossa.
Lisämaustetta tuottaa bysanttilaistyylinen päätöksentekomenettely. Viitisentoista vuotta sitten maassa tehtiin tiereformi, jossa pääosa valtion teistä siirrettiin läänien (fylkeskommune) vastuulle. Läänit saattavat olla persaukisia ja lisäksi läänien sisällä isot hankkeet kilpailevat siltarumpupolitikoinnin kanssa.
Varareittiajattelu on toki kaunista ja ylevää. Vilkaisu karttaan auttaa ymmärtämään siihen liittyviä haasteita.
Norjassa on tosiaan riskiä pitempiaikaisistakin poikkeusjärjestelyistä. Omakohtainen muisto on yli 30 vuoden takaa, kun autolomamatka Ålesundiin sisälsikin ylimääräisen lauttamatkan. Paperikartan mukaan tien piti jatkua Åndalsnesistä eteenpäin vuonon rantaa pitkin, mutta reitti veikin yllättäen lauttarantaan. Lauttamatkalla sitten selvisi syy, aikamoinen kivivyöry oli jyrännyt tieosuuden, ja taisipa olla ihan tunnelin rakentaminen meneillään.
VastaaPoistaÅndalsnesin länsipuolella tie oli erittäin vyöryherkkä, koska vuoren seinämä nousee lähes pystysuoraan 1000 metrin korkeuteen vain muutaman sadan metrin päässä meren rannasta. Vanhalla tiellä oli useita tunneleita ja vyörysuojia. Vuonna 1989 tapahtui kuitenkin vyöry, jossa yksi paikallinen menehtyi autoonsa. Tie päätettiin sulkea välittömästi ja yli kuusikilometrisen Innfjord-tunnelin rakentamisesta päätettiin. Tilapäinen lauttayhteys oli käytössä tunnelin rakentamisen ajan.
PoistaSeudulla on esitetty suunnitelma tehdä uusi tunneli mutta Isterdaliin Trollstigenin "alajuoksulle" päättyvä hieman lyhyempi. Uusi reitti olisi samalla Åndalsnesin ohitustie.