Nyt on kaivettu pöytään 31 miljoonan verran riihikuivaa. Sillä saadaan 5,3 uutta ysitietä, jonkin verran paikallisia teitä ja kaksi eritasoliittymää.
Valtateiden liittymä on nykysuunnitelmissa samanlainen rombi kuin aiemmissakin. Suunnittelijat ovat osanneet välttää kiusausta piirtää kovin muodikas koiranluuliittymä. Liikenneympyrät valtateillä eivät ole varsinkaan ammattiliikenteen vankkumattomassa suosiossa.
Taajaman itäosiin on piirretty toinen liittymä, jossa onkin sitten ympyröitä kaksin kappalein.
Tässä rampit ovat vaatimattomammat kuin valtateiden liittymässä.
Itäisemmän liittymän nimi johtaa asiaankuulumattomiin mielleyhtymiin.
Urakkasopimus on tarkoitus allekirjoittaa tuota pikaa ja homman pitäisi olla valmiina vuoden 2028 loppuun mennessä.
Ysitien mutkaisuudesta Vaajakosken Itäpuolella onkin ollut jo aikaisemmin juttua. Joku voi ajatella että mikä ihme mutkaisuus, sehän on hyvää valtatietä jota ajan kahdeksaakymppiä joka viikonloppu mökille. Eikä kukaan edes ohittele. Tuon projektin sisällä näköjään oikaistaan pari 60-luvun suunnittelijan piirtämää tilastomutkaa Vt9 ja 13 liittymän länsipuolelta. Monta kertaa tullut ajaessa katseltua että miksi liittymien välissäkin on pitänyt kaarrattaa tietä edestakaisin lyhyellä matkalla vaikka maastollisesti ei olisi ollut mitään tarvetta. Vastassa vieläpä rautatien ylitys jonka vuoksi vasemmalle kaartuvasta kurvista lähdetään jyrkkään oikeaan. Edellinen oli vasen eri helppo.
VastaaPoistaNoihin aikoihinhan olivat suunnitteluismit murroksessa ja kaarteiden yhdistämien suorien sijaan ruvettiin tekemään suorien yhdistämiä kaarteita. Aika usein käy niin, että isojen muutosten yhteydessä mennään toiseen äärimmäisyyteen ja heilahdukset pikkuhiljaa tasoittuvat kohti kultaista keskitietä.
VastaaPoistaToinen, mahdollinen, syy mutkiin on, että tiestä alun pitäen ei ollut tarkoitus tehdä valtatietä. Aluksi oli tarkoitus tehdä vain Leppäveden ylitystie. Sitten pohdittiin, että jospa tehtäisiin valtatie Pieksämäelle ja vasta aika myöhään keksittiin, että no hei tehdäänpä sittenkin valtatie Kuopioon saakka. Kuopion suunta ei ollut ykkösprioriteetissa kaiketi sen takia, että 69 oli vastikään uudelleenrakennettu Hirvaskankaalta lähes Konnevedelle ja Kivisalmen siltakin saatu valmiiksi. Alemman tieverkon geometrialla ei ole niin kauheasti väliä, kun suunnittelunopeudet ovat alhaisemmat.
Ai miten ihanaa, pääsee paahtamaan satasta Jkl kohti edes pari km lisää. Oliskohan tämä jo merkki siitä, että Vaajakosken kohta saa seuraavaksi rahoituksen. Tosin jos oltaisiin rikkaita niin Treelle asti oltais jo motaria rakentamassa. Hyvä on toivossa elää.
VastaaPoistaAikaakin on vierähtänyt noista vuosikymmenistä jo niin paljon että jos jotain pohdittuja vaihtoehtoratkaisuja ei ole silloin laitettu kirjoihin ja kansiin, ei ole välttämättä enää ketään keneltä kysyä miksi näin ja noin on menetelty missäkin. Muutamista erikoisuuksista sentään löytyy hajanaisista dokumenteista lyhyitä mainintoja Keski-Suomen osalta: Vaajakosken moottoritien erikoiset loppumutkat sisältävät tilavarauksen risteyssillalle jonka avulla tieyhteyttä olisi parannettu Leppäveden suuntaan. Nykyisen Vaajakosken ABC:n kohdalla oleva erikoinen mutka ennen T-risteystä on puolestaan tilavaraus tulevaisuuden eritasoliittymälle. Se menee sitten jo vähän arvailuksi milloin liittymä olisi ollut tarkoitus toteuttaa. 1960-luvun jälkipuoliskolla oli TVH:lla kuitenkin jo vahva periaatepäätös olemassa nelostien siirtämisestä Päijänteen itäpuolelle kunhan moottori(liikenne)tie saadaan Heinolaan saakka. Rahoituksesta ei kuitenkaan silloin ollut mitään tietoa, ja hanat menivät energiakriisin myötä kiinni vähintään kymmeneksi vuodeksi Järvenpään kohdalla. Lopulta n. 30 vuoden kuluttua siirto sitten tapahtui. Eritasoliittymää tosin ei ole vielä 60 vuoden kohdallakaan. Mutta ehkä joskus..
VastaaPoistaKiekkomaailman kirjojen mukaan hoho on sama kuin haha, mutta syvempi ;)
VastaaPoistaHohon eritasoliittymä ei edes olisi Hohossa, vaan Hohontien risteyksessä. Itse Hohon kylä on siitä n. 3,5 km päässä.
VastaaPoistaLiittymään on piirretty bussipysäkit suoraan valtatien varteen. Kanavuori - Lievestuore -välin keskikaidetien suunnitelmissa visioidaan myös tämän nyt rakennettavan tieosuuden tieluokan muuttamista moottoriliikennetieksi sitten kun moottoriliikennetie alkaisi Kanavuoresta asti, mutta noiden bussipysäkkien takia se ei onnistuisi koko matkalta. Kysymysmerkiksi jää, miksi tuohon edes tarvitaan bussipysäkit, koska ainakaan nykyään ei ole sellaista bussilinjaa, joka pysäkeillä pysähtyisi. Jyväskylä - Lievestuore - Hankasalmi -väliä menee kyllä Linkin bussilinja 143, mutta se kääntyy Hohontien liittymästä niin, ettei kulkisi noiden uusien pysäkkien kautta.
Hmm. Tiet suunnitellaan sellaiselle sadan vuoden käyttöiälle. Mahtaakohan suunittelunormeissa lukea, että jos nyt ei ole yhtään bussilinjaa, niin ei tehdä pysäkkejä. Pysäkeillä kun on muitakin käyttötarkoituksia kuin reittibussiin nousu tai siitä poistuminen. Kuten esimerkiksi tilausajobussin lyhyt pysähdys lupiineihin tutustumista ja taukojumppaa varten.
Poista