Seututiellä 130, eli kolmostien rinnakkaistiellä Vantaan Kivistöstä lähdettäessä on havaittavissa monenlaista nopeusrajoitusta.
Ajetaan 40:n alueella kunnes se päättyy ja rajoitus vaihtuu 50:ksi. Parin sadan metrin päässä päättyy taajama ja rajoitukseksi tulee 60. Ajetaan sata metriä ja lopuksi rajoitus on 80.
Häh?
Väylävirastolla on varsin tarkat ohjeet nopeusrajoitusmuutoksista. Niiden mukaan laskeva nopeusrajoitus tehdään pääsääntöisesti 20 km/h portain. Kuitenkin ei-moottoritiellä muutos 80:sta 50:een on sallittu. Isompikin kertamuutos sallitaan, jos tien laatu ilmiselvästi muuttuu.
Mutta ohje ei edellytä, että porrastus tehtäisiin, kun nopeusrajoitus nousee. Eli jos esimerkiksi hankalan risteyksen takia on nopeusrajoitus porrastettu 100–80–60, satasen rajoitus voidaan palauttaa heti risteyksen jälkeen.
Ohje on varustettu myös kuvilla, eli Aku Ankasta työnsä opetelleen virkamiehenkin pitäisi kyetä oppimaan pelisäännöt.
Uudenmaan elinvoimakeskus (elinvoimakeskus, ruhahahahahaaa!) vastaa tiestä myös Kanta-Hämeessä. Elinvoimakeskuksessa ei liene luetun ymmärtämisen yksikköä: 130-tien pistenopeusrajoitukset on säännönmukaisesti toteutettu ohjeen vastaisesti. Tien nopeusrajoitus palautetaan risteyksen tms. jälkeen vasta samassa kohdassa kuin vastakkaisen suunnan porrastus alkaa.
Malliesimerkki on Nurmijärvellä Ruduksen murskaamon kohdalla. Murskaamolta tulevan tien risteyksessä on 60 km/h rajoitus, joka puhtaasta kiusanteosta päättyy vasta puolisen kilometriä risteyksen jälkeen.
Aika harva vakituisesti tietä käyttävä viitsii nostaa jalkaa kaasulta ja turvallisuutta ajatellen tehty rajoitus menettää merkityksensä.
Ylemmässä kuvassa Kivistöstä 60:n ja 80:n kilpi ovat aivan turhia. Nouseva porrastus on tarpeeton.
Sinällään en panisi pahakseni nopeusrajoituksen kertausmerkkejä. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun tielle kääntymisen jälkeen on jäänyt ihmettelemään notta mikäs se tässä oli se rajoitus! Kääntymisessä kun huomio pakostakin jakautuu monelle taholle... Navigaattori auttaa vähän, mutta esimerkiksi kuukkeli ei vaivaudu mapsiinsa päivittämään talvinopeusrajoituksia.
VastaaPoistaOma lukunsa ovat sitten taajamissa välittömästi risteykseen sijoitetut nopeusrajoitusmerkit, varsinkin oikealle kääntyessä. Eräässä tapauksessa ihmettelin miksi merkki jäi aina havaitsematta. Tarkemman tutkimuksen jälkeen totesin ko. liikennemerkin jäävän taustapeilin taakse piiloon, ollen oikeasti kuljettajan havaittavissa vain häviävän pienen hetken.
Samalla tapaa käsittämättömästi tehtyjä pisterajoituksia löytyy valtatieltä 25 esimerkiksi Märkiön grillin kohdalla. 80 rajoitus on samassa kohtaa molemmista suunnista ajettaessa. Lännestä päin ajaessa saa ajaa grillin jälkeen satoja metrejä ennen kuin rajoitus palaa sataseen.
VastaaPoistaRuotsissa kaupungissa pyöreä nopeusrajoitusmerkki on aina aluemerkki. Silti siellä maanteillä on porrastettu rajoitus lähestyttäessä risteystä tai muuta vaaraa. Eli toiseen suuntaan on eri nopeusrajoitus.
VastaaPoistaUudenmaan elinvoimakeskuksen alueella tuntuu olevan ihan eri periaatteet, kun muualla Suomessa. Esimerkki: Tie 140 Mäntsälä Numminen, Uusimaa. (Entinen Lahden pikatie) Tie on suora, näkyvyys on hyvä ja risteys hiljainen. Rajoitus asetettu arvoon 60km/h ja se alkaa 300 metriä ennen risteystä. Vain 62km päässä Hämeenkoskella saa vt 12:lla ajaa tien 295 risteykseen mutkan takaa sataa ja risteyskin lienee vilkkaampi. Hämeenkoskella hidastan vaistomaisesti. Nummisissa olin lähellä saada sakot. Epäilen, että Uudellamaalla asetetaan rajoituksia tunnepohjalta.
Ruotsissa tilanne on muuttunut aika paljon sen jälkeen, kun maassa siirryttiin 50-70-90-110-järjestelmästä pääosin 50-80-100-järjestelmään. 80 muuttuu 50:ksi ilman porrastusta ja usein siten, että 50 ilmoitetaan alkavaksi 200 metrin päässä. Norja on siirtynyt laajasti samaan käytäntöön.
PoistaMyös esimerkiksi 100-60 tai 100-70 tehdään usein ilman porrastusta vastaavan ennakkomerkin avulla. Jos porrastus kuitenkin tehdään, varsin usein kaksikaistaisilla teillä rajoitus on sama kumpaankin suuntaan, eli myös ylöspäin porrastusta on käytössä.
Kehtaan väittää että Uudenmaan elinvoimakeskus käyttää nopeusrajoituksia politiikan välineenä. Muualla maassa esim juuri 130 ja 140 tiet olisi edelleen 100 km/h rajoituksella jolloin tiet olisi selvästi nykyistä käyttökelpoisempia työmatka- ja pitkänmatkan bussiliikenteelle. Nyt lyhytmatkainenkin liikenne sumputetaan moottoritielle ja bussiliikenne on lakkautettu.
VastaaPoistaSaman tien (seututie 130) nopeusrajoituksiin liittyen mainittakoon, että Klaukkalantien liittymästä pohjoiseen sai vielä kesällä 2008 ajaa satasta vilkkaimpia risteysalueita lukuun ottamatta. Keväällä 2009 kaikki kyseisen tien satasen alueet ainakin Uudenmaan alueella muutettiin "ympärivuotisiksi talvirajoituksiksi" ilman mitään selkeää syytä. Myöhemmin noita 80:n rajoitusalueitakin on vielä alennettu 60 km/h rajoituksiksi, kuten esimerkiksi tuo mainittu Ruduksen murskaamon kohta. Myös Hyvinkäällä 80:n rajoitus muutettiin pari vuotta sitten kuuteenkymppiin usean kilometrin matkalla kolmostien ylityksestä aina Hyvinkään eritasoliittymään asti. Paikoitellen siis nopeusrajoitus on alle 20 vuodessa tiputettu satasesta kuuteenkymppiin ja samaan aikaan poliisiviranomainen julistaa eri medioissa sakotuskynnyksen alentamisesta sekä siitä, kuinka vaarallista jo 5 km/h ylinopeus on.
VastaaPoistaKehitys kehittyy, mutta mihin suuntaan, se jääköön itse kunkin päätettäväksi.