Joitakin aikoja sitten Ruotsi sai muutetuksi Göteborgista Karesuandoon kulkevan korpivaltatiensä 45 eurooppatieksi 45. Pikku hämmingin jälkeen Karesuandosta Kaaresuvantoon Suomen puolelle kulkeva maantie 959 sekin numeroitiin E45-kyltillä. Olisihan ollut hieman kiusallista, jos eurooppatieverkkoon olisi jäänyt 800 metrin mittainen aukko.
Nyt ovat seudun kunnat vaatimassa, että E45-tie jatkettaisiin Hetan kautta Norjan puolelle Altaan asti. Tiehallinnon Lapin tiepiiri on sitä mieltä, että hyvä idea, mutta Liikenne- ja viestintäministeriö näyttää punaista.
Epäselväksi on jäänyt kuntien motiivi hankkeen ajamiseen. Mukana on muun muassa Ylitornio, jonka keskustasta on yli 240 kilometriä Palojoensuuhun, Ylitorniota lähimpänä sijaitsevaan ehdotetun uuden eurooppatien kohtaan.
Ilmeisesti eurooppatien ajatellaan tuovan massiivisia määriä matkailu- ja muuta liikennettä, jotka nostavat kituvien kuntien talouden messiaaniseen nousuun. Tätä ajatusta vastaan sotii se, että sekä Enontekiön että Utsjoen kuntia halkovat eurooppatiet jo nykyisin, mutta kuntien taloudellinen kantokyky ei siitä huolimatta ole aivan parasta A-luokkaa.
Mutta Ylitornio? Ylitornio on suunnilleen yhtä kaukana ehdotetusta E45-tiestä kuin on yläsavolainen Sonkajärven kunta E8-tiestä. Kuinkahan paljon Sonkajärven talous on mahtanut kohentua vuoden 2002 jälkeen? Tuolloinhan Turun ja Oulun välinen kasitie sai E8-tien kaluunat.
Pieni sivujuonne hankkeesta on se, että se vaikuttaisi lounaisen Norjan tien numerointiin. Norjalainen käytäntö on, että samaa numeroa ei käytetä valtatiellä ja eurooppatiellä. Norjan tie 45 menettäisi numeronsa ja lähin vapaa on 56. Koska 5-alkuiset tiet sijaitsevat selvästi pohjoisempana, pikkuasia voi laittaa liikkeelle ison lumipallon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.