Siitä asti, kun silloinen Tielaitos miespolvi sitten innostui liikenneympyröistä, joista se keksi käyttää nimitystä kiertoliittymä, on jonkinasteista debattia käyty siitä, miten ympyrässä vilkutetaan.
Perussyy debattiin on, että liikenneympyrässä ajamiseen ei ole omia lakipykäliään, vaan aivan muunlaisten risteysten sääntöjä yritetään soveltaa siihen.
Tällä hetkellä voitolla on "sääntö", jonka olemassa oloon Esko Riihelän lisäksi monet poliisimiehet kuuluvat uskovan: Vain ympyrästä poistuttaessa vilkutetaan, oikealle. Tämä ajatus perustuu siihen konseptiin, että jokainen haara on T-risteys, josta käännytään ulos oikealle. Ajatuksen logiikka horjuu kahdestakin syystä: Ensinnäkin myös ympyrään saapuminen käy T-risteyksen kautta, jolloin vilkun käytön silloinkin pitäisi olla pakollista. (Suomessa ei ole olemassa sääntöä, jonka mukaan vilkkua ei tarvitse käyttää, jos sallittuja ajosuuntia on vain yksi.) Toisekseen etenkin pienisäteiset ympyrät ovat usein rakenteeltaan sellaisia, että poistuva ajaa T-risteyksestä suoraan ja ympyrässä jatkava kääntyy vasemmalle. T-risteysanalogian mukaan ympyrässä jatkavan pitäisi tällöin vilkuttaa.
On mielenkiintoista vertailla käyttäytymistä naapurimaissa. Norjassa ja Ruotsissa on voimassa hyvin samanlainen liikenneympyröiden liikennesäännöstö kuin Suomessa, eli vilkuttamisesta ei puhuta sanaakaan. Silti vilkkukysymyksessä on päädytty aivan erilaisiin käytäntöihin.
Norjassa sikäläinen tiehallinto Statens vegvesen ohjeistaa, että jos ympyrästä on tarkoitus poistua oikealle tai vasemmalle, vilkkua näytetään kyseiseen suuntaan jo ennen ympyrään ajamista ja koko ympyrässä ajamisen ajan. Muuten ajetaan sisään vilkutta ja vilkutetaan oikealle ennen poistumista. Käytäntö vastaa tätä ohjetta.
Ruotsissa Vägverket on antanut samansisältöisen ohjeen kuin Suomen voittava kanta, mutta siellä on jonkin verran voimakkaammin kyseenalaistettu viraston oikeus määrätä asiasta yhtään mitään, koska lainsäädäntö Ruotsissakaan ei ole tielaitoksen mandaatilla. Ruotsalaiset liikenneympyrät ovat usein erittäin kookkaita ja niistä usein voi ajaa läpi enempiä rattiin koskematta. Niinpä ruotsalainen käytäntö on muodostunut yksinkertaiseksi ja suoraviivaiseksi: Liikenneympyrässä ei vilkuteta.
Pienisäteisissä pylpyröissä on se ongelma, että ympyrään pääsyä odottava ei näe ympyrässä ajavien vilkkua, ennnenkä ko auto on jo kohdalla. Vilkku kun on väärällä puolella.
VastaaPoistaTuota Norjan käytäntöä olen jonkun verran nähnyt Espoossakin käytettävän esimerkikiksi Olarissa Ylismäentien ja Uuskartanontien risteyksessä olevassa pylpyrässä. Selkeyttää huomattavasti, kun näkee heti että tuo on nyt kääntymässä vasemalle, eikä kannata eteen tryykätä.