Ykköstien moottoritien liikenteelle avaamiseen on enää puolitoista kuukautta. Marraskuun 15. päivä on Helsingin ja Turun välillä yhtenäinen moottoritie.
Ykköstien rakentaminen on ollut verraten pitkäkestoinen projekti: Helsingin ja Turun välisen valtatien rakentaminen pantiin alulle 1930-luvun alkupuolella, noin 75 vuotta sitten. Ensimmäisestä lapioniskusta moottoritietyömaallakin on kulunut jo yli 50 vuotta.
Tien valmistuttua nykyinen kaksikaistainen vajaat 60 kilometriä pitkä osuus Lohjan Nummenkylän ja Muurlan välillä muuttuu seututieksi 110. Tämä on yksi Suomen tiehistorian suurimmista kertaheitolla tapahtuneista päätien siirtymisistä uudelle reitille.
Vanhan tien palvelut todennäköisesti kuihtuvat suurimmalta osaltaan pois. Vastaava kehitys on nähty kolmos-, nelos- ja seiskateillä. Muutokseen on jo pitkään valmistauduttu: Legendaarinen Lahnajärven puolimatkankrouvi on jo vuosien ajan ollut aika surullisen riutuva näky ja Saukkolan Essonkin parhaat vuodet ovat takanapäin.
30.9.2008
25.9.2008
Hiljaistenmiestenlaakso
Maailmalla liikkuja tapaa usein varsin erikoisia katujen ja teiden nimiä. Omia suosikkejani ovat muun muassa Hiljaistenmiestenlaakso (Kangasala), Käsipuunmutka (Orivesi), Näppylähanskantie (Parkano) ja Vanharaide/Gamla banan (Espoo). Viimeksi mainittuhan voidaan suomentaa myös vanhaksi banaaniksi.
Eräänä päivänä liikuin Kanta-Hämeessä Janakkalan ja Hauhon välisellä lähes asumattomalla metsävyöhykkeellä. Hieman epäuskoisena katselin navigaattorin ruudulla näkyviä tien nimiä ja piti oikein pysähtyä tarkistamaan asia tienviitoista. Toden totta, sijaintini oli Eeronlato- ja Rytkösentori-nimisten metsäteiden risteyksessä. Ämttööntie ja Mailmanlopuntie: olette vaarassa pudota listalla!
Eräänä päivänä liikuin Kanta-Hämeessä Janakkalan ja Hauhon välisellä lähes asumattomalla metsävyöhykkeellä. Hieman epäuskoisena katselin navigaattorin ruudulla näkyviä tien nimiä ja piti oikein pysähtyä tarkistamaan asia tienviitoista. Toden totta, sijaintini oli Eeronlato- ja Rytkösentori-nimisten metsäteiden risteyksessä. Ämttööntie ja Mailmanlopuntie: olette vaarassa pudota listalla!
23.9.2008
Polkutie
Suomalaisen tieverkon erikoisuus on polkutie. Kyseessä on lähinnä Lapissa käytetty tietyyppi, joka on alunperin tarkoittanut todellakin polkua, jota on ollut mahdollista kulkea jalan ja ratsain. Merkittävä osa Lapin nykyistä tieverkkoa on aikoinaan ollut polkuteitä. Kehitys muutti polkutiet ensin autolla ajettaviksi väyliksi ja sitten osaksi maantieverkkoa.
Aika ei ole vielä kuitenkaan täysin ajanut polkuteiden ohitse. Tiehallinnon hoitovastuulla on vielä puolentusinaa sellaista. Käytännössä ne ovat mönkijäuria. Mielenkiintoista asiassa on se, että koska ne ovat jääneet Tiehallinnon vastuulle (josta Tiehallinto on yrittänyt eroon), niillä on numero. Numeroa ei kuitenkaan ole merkitty maastoon.
Polkuja ylläpidetäänkin. Valtion vuoden 2008 budjetissa Tiehallinnolle on osoitettu korvamerkittyä rahaa 700.000 euroa Saarikosken-Raittijärven polun 52004 kunnostamiseen Enontekiöllä. Tällä rahasummalla saadaan rakennetuksi noin 4,3 kilometriä pitkospuita, Nammakkajoen silta ja noin 700 metriä sorastettua polkua. Polun kokonaispituus on noin 35 kilometriä.
Aika ei ole vielä kuitenkaan täysin ajanut polkuteiden ohitse. Tiehallinnon hoitovastuulla on vielä puolentusinaa sellaista. Käytännössä ne ovat mönkijäuria. Mielenkiintoista asiassa on se, että koska ne ovat jääneet Tiehallinnon vastuulle (josta Tiehallinto on yrittänyt eroon), niillä on numero. Numeroa ei kuitenkaan ole merkitty maastoon.
Polkuja ylläpidetäänkin. Valtion vuoden 2008 budjetissa Tiehallinnolle on osoitettu korvamerkittyä rahaa 700.000 euroa Saarikosken-Raittijärven polun 52004 kunnostamiseen Enontekiöllä. Tällä rahasummalla saadaan rakennetuksi noin 4,3 kilometriä pitkospuita, Nammakkajoen silta ja noin 700 metriä sorastettua polkua. Polun kokonaispituus on noin 35 kilometriä.