Lounaisessa Norjassa on muutama tunti sitten jouduttu sulkemaan E134-tiellä sijaitseva Austmannlia-tunneli sortuman takia.
Tunneliongelmat eivät Norjassa ole mitenkään harvinaisia. Maastollisesti vaikeiden paikkojen ohittamiseen tunneli on ollut perusmenetelmä vuosikymmenten ajan. Uutiskynnyksen yli Suomessakin nousi Oslon länsipuolella tapahtunut E18-moottoritien tunnelin sortuminen kohta avajaisten jälkeen.
E134 on lounaisen Norjan valtasuoni Oslon ja Haugesundin välillä. Autmannlia-tunneli sijaitsee Haukelifjelletin tunturimassiivin reunassa. Se tekee vuoren sisällä yli 200 asteen kaarteen ja se ohittaa vanhan serpentiimaantien. Serpentiinitie on muinaismuisto eikä kelpaa kiertotieksi, vaan koko tieosuus täytyy sulkea korjauksen ajaksi. Matka Haugesundin ja Oslon välillä pitenee noin 75 kilometriä.
Haukelin tunnelitiellä on ollut muutenkin ongelmia. Tie on ensimmäisiä tunturinylitysteitä, joista on tehty ympärivuotisia tunnelein. Osuuden pisin tunneli on vuonna 1968 valmistunut kilometrin korkeudessa sijaitseva lähes kuuden kilometrin mittainen Haukeli-tunneli. Austmannlia-tunneli on valmistunut vuonna 1986. Tunneliosuus jäi pullonkaulaksi 4,0 metrin korkeusrajoituksen takia, kun ajoneuvojen maksimikorkeus kasvatettiin 4,2 metriin. Tunneleiden ulottuvuuksia jouduttiin varsin massiivisella projektilla kasvattamaan ja uusitut tunnelit avattiin vuonna 2007.
Taitaa olla huono maaperä vai mikä aiheutti sortuman?
VastaaPoistaPäivän mittaan uutiseen on tullut päivityksiä. Itse tunnelissa ei ole ollut sortumaa, vaan vuoren seinämästä on irronnut sata tonnia kiveä; suurimmat kivet henkilöauton kokoisia. Nämä ovat pudonneet tunnelin suulla olevan vyöryiltä suojaavan putken päälle. Putki ei ole kestänyt näin massiivista iskua, vaan on tuhoutunut.
VastaaPoistaKaikissa tunneleissa kallio on enemmän tai vähemmän jännityksessä. Norjan vuoristojen kallioperä ei ole graniittia vaan paljon epästabiilempia liuskekivilaatuja.
Maanvyöryt Norjassa ovat arkipäivää vuoristoalueilla. Yllättävän vähän ne aiheuttavat henkilövahinkoja.