28.12.2009

Gammasora

Kukas ajaa maantielauttoja uudenvuodenpäivästä alkaen? No Gammasora Oy tietysti.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan organisaatiorakenne vaikuttaa paikoin hieman epätoivoiselta. Entinen Tielaitos jaettiin vuonna 1991 kahtia hallinto- ja tuotantotehtävien erottamiseksi Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Tieliikelaitos otti markkinointinimekseen Destia. Sittemmin EU sanoi "ei" mallille, jossa valtion liikelaitokset kilpailevat yksityisten yrittäjien kanssa urakoista. Siksi Tieliikelaitos yhtiöitettiin vuoden 2008 Destia Oy:ksi.

Nyt valtio hakee mahdollisuutta luopua osin tai kokonaan Destiasta. Maantielauttaliikenne halutaan pitää valtion hallussa ja siksi Destia Oy hajoitetaan kahtia ja lauttaliiketoiminta siirretään Destian pöytälaatikosta löytyneeseen Gammasora Oy:hyn, jonka kaikki osakkeet siirtyvät suoraan valtion omistukseen.

Tavan mukaan Gammasora varmaankin saa uuden nimen. Tosin nykyinenkin sopisi vallitsevaan ajattelutapaan: Siitä ei pysty päättelemään yrityksen toimialaa. Muodissa kuitenkin ovat mukalatinaa olevat lyhyehköt nimet. Teillä ja Turuilla asettaa valtion vapaasti harkittaviksi ehdokkaat Lossia, Heilua, Purkkia ja Överiäs.

No missä kaiken tämän pihvi? Kilpailutuksessa tietysti. LVM on pitkään haaveillut kustannustason putoamisesta kilpailutuksen kautta. Hämmästys ministeriössä on ollut suurta, kun oven takana ei ole ollutkaan tarjoajien loputonta jonoa. Ministeriön haavekuvia joskus tulee ihmetellyksi. Esimerkiksi sellaisten tahojen määrä maailmassa, joilla olisi tarjolla vapaana 80 sentin jäissä kulkevia lauttoja kaksi kappaletta Hailuodon reitille, lienee verraten alhainen.

Hieman koominen onkin Destian joulun alun lehdistötiedote, jossa firma kehuu voittaneensa kaikki viisi maantielauttakilpailua. Sekä Destia että LVM häveliäästi vaikenevat kilpailuun osallistuneiden tahojen määrästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.