Historiallinen kahden moottoritien liittymätyyppi on neliapila. Se on verraten halpa toteuttaa, koska minimissään se sisältää vain yhden risteyssillan.
Neliapila on kuitenkin liikenteellisesti ongelmallinen: Siinä on neljä silmukkaramppia, jotka itsessään helposti ovat pullonkauloja, ellei liittymästä tehdä erityisen suurikokoista. Lisäksi vastatusten sijaitsevat silmukoiden päät tekevät liittymään neljä sekoittumisaluetta, jotka ovat pullonkauloja ja onnettomuusherkkiä kohtia.
Jos tilaa on, usein pyritään pääliikennesuunnat välittämään mahdollisimman suoria ramppeja pitkin. Syntyvät liittymäratkaisut ovat usein tilaa vieviä ja kartalla varsin näyttäviä. Tutustumme kolmeen esimerkkiin monimutkaisista liittymistä.
Detroitissa sijaitseva kahden moottoritien liittymä, jossa monimutkaisuutta lisäävät liittymät paikalliseen katuverkkoon. Moottoriteiden kesken on vain yksi silmukkaramppi.
Wilmingtonissa on isokokoinen liittymä, joka välittää liikennettä kahden moottoritien ja paikallisen liikenneverkon välillä. Moottotiteiden väliset tiet ovat suoria, mutta muualla on silmukkaramppeja.
Pentagon sijaitsee teiden muodostaman kolmion sisällä. Paikka on ahdas ja silmukkaramppeja on jouduttu käyttämään. Välityskykyä on lisätty useilla rinnakkaisilla ajoradoilla.
[Kuvat Google]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.