Rekisterikilpien bongailua

Saksalaisten autojen rekisterikilvissä on alueen tunnus, jota seuraa kirjaimia ja numeroita. Koska kirjainsarjassa usein on 4-5 kirjainta, rekisterikilvistä voi löytää todellisia sanoja.

Saksalaiset itse välttävät eräitä yhdistelmiä kuten vaikkapa S-EX. Mutta suomenkielisiä mielleyhtymiä saksalaiset eivät ole osanneet estää...

Teillä ja Turuilla liikkui taannon Hampurin seudulla ja myös Pinnebergin kaupungin lähialueilla. Pinnebergin seudun autojen aluetunnus on PI. Siellä tuli nähdyksi muun muassa PI-HA, PI-KI, PI-US, PI-LA ja muutama sellainenkin, jota ei ole häveliästä mainita.



Valtaosa aluetunnuksista tietysti on sellaisia, joista on vaikeaa lähteä rakentamaan suomenkielisiä mielleyhtymiä. Mutta on hyviäkin. Esimerkiksi Kielissä voisi tavata mukavan auton, rekisteritunnuksella KI-VA.

Katosiko ruotsalainen liikennekulttuuri?

Vai onko sitä ollutkaan?

Pitkään on Suomessa hellitty ajatusta, että ruotsalainen liikennekulttuuri on merkittävästi joustavampi kuin suomalainen.

Tämä ajatus perustuu pitkälti käyttäytymiseen leveäpiennarteillä. Ruotsalaisessa ratkaisussa huomattavan leveällä tiellä autoliikenne ohjataan tiemerkinnöin aivan keskiviivan tuntumaan. Ohituksissa ohitettavan tapana on siirtyä pientareelle ohituksen helpottamiseksi.

Ruotsalaiset itse ovat havainneet leveäpiennarteiden ongelman ja suurelta osin tietyypistä on luovuttu. Leveät tiet on muutettu keskikaiteella varustetuiksi ohituskaistateiksi.

Se, mikä satunnaisesta liikkujasta näytti ihanan upealta joustamiselta, oli kuitenkin lähellä anarkiaa. Joustamisesta tuli käytännössä pakollista valojen vilkuttelun ja muiden neuvojen ohjaamana. Koska lisäksi leveäpiennartie harvoin on niin leveä, että ohitus voi tapahtua keskiviivaa ylittämättä, myös vastaantulijan pitää osata "joustaa". Kun lisäksi ruotsalaisilla ei ole mitään tunnustettua "haluan ohitsesi, annatko tilaa" -merkkiä, leveäpiennartiellä on autoja aika sikin sokin.

(Leveäkaistatie ei tietyyppinä Ruotsissa ole kovin laajasti yleistynyt. Kokemusten perusteella ruotsalaiset eivät osanneet käyttää sellaista: Väki tuppautui leveäpiennarteillä opittujen oppien mukaisesti edelleenkin kasaksi keskiviivan viereen.)

Teillä ja Turuilla on kiinnittänyt huomiota myös moottoritieliikenteen muuttumiseen aggressiivisemmaksi. Takavuosina ruotsalaiset olivat varsin kuuliaisia nopeusrajoitusten suhteen. Sitten joku keksi laskea kaikkien moottoriteiden nopeusrajoitukset lukemaan 90 km/h. Tämä käänsi kansankodin kansalaisten kupin pysyvästi nurin ja nykyisin rajoituksille yhä laajemmin nostetaan jalkaa.

Moottoriteillä todella huomattavat ylinopeudet ovat toistuvia. Lisäksi ikävä saksalainen kissa ja hiiri -leikki on yleistynyt: Ylinopeutta ajaen ajetaan omaa ohitustaan tekevän takapuskuriin kiinni vaaralliselle etäisyydelle.

Kolmas moottoritieilmiö ovat käsittämättömät ohitusten päättämiset. Ohituksen jälkeen ohitetun eteen hyvin usein palataan lähes etukulmaa viistäen lähituntumaan, vaikka tiellä olisi tilaa vaikka kuinka. Lisäksi ohituksen jälkeen saatetaan nopeus pudottaa alemmaksi kuin ohitettavalla oli.

Pitää kuitenkin muistaa, että liikenteen rytmi Ruotsissa on rauhallisempi kuin Suomessa. Siksi ehkä häiriköiden tonttuilut nousevat terävämmin esiin.

Vattimerellä

Vattimeri on Tanskan, Saksan ja Hollannin rannikkojen edustan matala vuorovesialue. Tämä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva alue on noin 500 kilometriä pitkä ja sen pinta-ala on noin 10000 neliökilometria.

Meri on hyvin matala ja saaret valtaosin dyynejä ja hiekkasärkkiä. Siltoja ei juuri ole rakennettu, vaan kulkeminen on ratkaistu muulla tavoin.

Tanskalainen pieni Mandøn saari liittyy mantereeseen pengertiellä, joka jää nousuveden alle. Ylä- ja alaveden korkeusero on alueella tyypillisesti 1,5-2 metrin luokkaa. Henkilöautolla saareen ei pääse nousuveden aikaan, mutta vaikkapa traktorilla kylläkin.



Mandø



Mandøn pengertie

Mandøn eteläpuolella on Rømøn saari. Sinne kulkee hieman uljaampi pengertie, joka ei jää tavanomaisten nousuvesien alle.



Rømøn pengertie

Saksan puolella Syltin saarella kokoontuvat kauniit ja rohkeat ja muutkin kynnelle kykenevät. Seutu nousi suosituksi lomanviettoseuduksi 1900-luvun alussa ja liikenne ratkaistiin rakentamalla vuosina 1923-1927 pato, Hindenburgdamm. Padolla ei kulje tietä, vaan rautatie, joka nykyisin on kaksiraiteinen. Autot kuljetetaan autojunilla mantereen Niebüllin ja Syltin Westerlandin välilä. Junavuoroja on sesonkiaikaan kymmeniä vuorokaudessa.



Hindenburgdamm

Hampurin kaupunki sijaisee sellaiset 70 kilometriä mereltä sisämaahan Elbe-joen varrella. Elbe laskee Vattimereen. Hampurin ja meren välillä ei ole ainoatakaan siltaa. Glückstadin kohdalla joen poikki kulkee vilkas lauttayhteys. Suomalaistyyppisistä vaijerilosseista ei ole kyse. Joki nimittäin tuo jatkuvasti maata ja hiekkaa mukanaan ja uusia särkkiä syntyy väylälle. Lauttaväylä mutkittelee särkkien välissä.



Elben lautta Glückstadin ja Wischhafenin välillä

Töyssy

Töyssyjä koskeva lainsäädäntö on uusittu. Muutokset ovat pieniä, mutta näkyviä.

Lehdistö on lähinnä raportoinut uuden liikennemerkin käyttöönotosta. Liikennemerkki on nimeltään "töyssyjä" ja numeroltaan 141 a:



Muutos täsmentää sekavaa käytäntöä, jossa töyssyistä varoitetaan sekä merkeillä "epätasainen tie" että "muu vaara" aina kulloisenkin kunnaninsinöörin mielihalujen mukaan.

Vähemmän huomiota on herättänyt se, että kaikki töyssyt pitää vuoden 2017 loppuun merkitä ruudutuksella. Aika moni kunta etenkin 30:n nopeusrajoituksen vallitessa haluaa lisätä yllätysmomenttia jättämällä terävätkin töyssyt kokonaan merkitsemättä. Tämä siis loppuu ja vuoden 2018 alusta jokaisen töyssyn etu- ja takareunassa tulee olla ruutumerkintä.

Melkein väärin veikattu

Teillä ja Turuilla veikkaili ykköstien kallioleikkausongelmia koskeneessa kommentissa, että sortuneita leikkauksia ei ruveta leventämään, vaan että leikkauksia tuetaan verkoilla.

Näin ei sitten käynyt. Ongelmaleikkausta ei varsinaisesti levennetä, mutta siitä irrotetaan louhimalla kiveä. Tämän jälkeen geologit saavat päättää (tai ehkä antaa neuvoja), louhintaanko lisää vai tuetaanko kiviainesta pulteilla.

Joka tapauksessa Helsinkiin suuntautuva liikenne ohjataan tietyön ohi yhtä kaistaa ja jysäysten aikana liikenne pysäytetään kokonaan. Kannattaa varautua viivästyksiin tai keksiä jokin toinen reitti.