Hampurista on parista historiallisesta syystä tullut pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen pullonkaula.
Hampuri on ennen kaikkea yksi maailman suurimmista satamista, jonka ympärille on rakentunut kaupunki. Satama sijaitsee sisämaassa Elbe-joen rannalla. Konttilaivojen koot ovat jatkuvassa kasvussa eikä sataman tulevaisuutta ole haluttu vaarantaa rakentamalla kasvua mahdollisesti rajoittavaa siltaa Elben alajuoksun ylitse. Jos silta rakennettaisiinkin, siitä tulisi muuten alavan maiseman keskellä jokseenkin massiivinen maamerkki.
Konttilaiva Elbellä
Toisekseen Hampurin itäpuoleiset tiet on aikoinaan rakennettu verraten lähelle kaupunkia siitä, että entisen DDR:n raja tuli vastaan varsin pian.
Kaupungin länsipuolelle verraten lähelle keskustaa valmistui vuonna 1975 Elben alitse autoliikennetunneli, jota myöhemmin on laajennettu. Vaikka tunnelissa on kahdeksan kaistaa ja keskimmäisiä kahta kaksikaistaista tunneliputkea käytetään vuorosuuntaisesti ruuhkasuunnan mukaisesti, tunneli on tunnettu pullonkaula.
Ainoa autoliikenteen ylityskohta Elben tunnelin ja meren välillä on Glückstadin kohdalla toimiva lauttayhteys. Sen kapasiteetti on kuitenkin vähäinen.
Näistä syistä Hampuriin suunnitellaan pohjoista ohitustustietä. Saksojen yhdistymisen jälkeen vuosina 1992-2005 rakennettiin Berliinistä Itämeren rantaa Lyypekkiin kulkeva kokonaan uusi moottoritie A20, jolla on pituutta 323 kilometriä.
A20-tietä suunnitellaan jatkettavaksi Hampurin pohjoispuolitse Elbelle, jonka ali rakennettaisiin yli viisi kilometriä pitkä tunneli. Tie jatkuisi kauas Bremenin luoteispuolelle ja se olisi hyvin luonteva reitti Luoteis-Saksaan ja Hollantiin.
Moottoritien A20 suunniteltu reitti
Tien rakentamisesta ei ole vielä päätöksiä; suunnitteluvaihe on menossa. Suunnittelu ei ole helppoa, koska erityisesti Elben pohjoispuolella tie halkoo varsin tiuhaan asuttuja seutuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.