Jyväskylän kaupunki on ympäröity lyhyillä vähän koomisilla moottoritien pätkillä.
Kaupungin eteläisellä, pohjoisella ja itäisellä sisääntuloväylällä on muutaman kilometrin mittainen moottoritieosuus. Erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta on kaupungin eteläosissa sijaitseva karttaan punaisella merkitty entinen moottoritie. Kyseessä on reliikki ajasta, jolloin nelostie ajateltiin vedettävän kaupungin läpi moottoritienä. Jyväskylä onkin maan ainoa paikka, jossa moottoritielle on rakennetty ohitustie.
Itäisen moottoritien itäpäässä on ongelma: Moottoritie päättyy Vaajakoskelle ja tien liikenne purkautuu katuverkkoon. Asia olisi vielä hyväksyttävissä, jos liikennettä olisi vähän. Kyseessä ovat kuitenkin valtatiet 4, 9, 13 ja 23 sekä eurooppatiet E63 ja E75.
Vaajakoski
Aikoinaan, kun Vaajakosken moottoritie rakennettiin, rahat loppuivat kesken. Muutenkin oli mukavampi jättää jatkosuunnitelmat tuleville polville; tarjolla kun ei ole kuin vaikeita vaihtoehtoja.
Perusongelma Vaajakoskella on vesistö, joka rajaa vaihtoehdot vähäisiksi. Taajamaa halkoo vesireitti, jota valtava Keiteleen ja sen yläpuolinen vesistö laskee pohjoiseen Päijänteeseen. Rannat on täyteen rakennettu teollisuutta, asuntoja ja loma-asutusta. Intressiristiriitoja löytyy siis hakemattakin.
Linjausvaihtoehdot Vaajakoskella; tunnelit vihreällä, tie sinisellä.
Vaajakosken Gordionin solmun avaamiseksi on esitetty neljä vaihtoehtoa: Nykyisen tien parantamisen lisäksi yksi silta- ja kaksi tunnelivaihtoehtoa. Mikään vaihdoehdoista ei ole hyvä.
Nykyisen tien parantaminen on yleensä se, joka ensimmäiseksi nostetaan esiin. Se on myös usein olemassa olevaa rakennuskantaa eniten pirstova vaihtoehto. Ns. parantaminen Vaajakoskenkin tapauksessa tarkoittaa tien maastokäytävän oleellista leventämistä ja eritasoliittymän ramppien työntymistä taajamaan.
Siltavaihtoehto on halvin, mutta maankäytöltään radikaalein. Sitä on siksi helppo vastustaa.
Tunnelivaihtoehtoja on esitetty kaksi. Lyhyt tunneli on noin 1,7 kilometriä pitkä. Koska sen pitää kulkea vesistön alitse, siitä tulisi verraten jyrkkä, viiden prosentin luokkaa. Tämä on raskaan liikenteen kannalta ongelma. Lisäksi tulee rakennettavaksi silta tien itäosassa olevan pienen järven ylitse.
Pitkä tunneli olisi runsaat kolme kilometriä pitkä ja tulisi verraten kalliiksi. Sen mäet olisivat loivat eivätkä muodostuisi ongelmaksi.
Tunnelivaihtoehdoissa on kustannuksia lisäävänä tekijänä kallioperän huonous ja matkalla oleva ruhjealue.
Koska Vaajakoskella on käytettävissä vain huonoja vaihtoehtoja, Teillä ja Turuilla esittää radikaalimman suunnitelman: Viedään tiet kokonaan Vaajakosken ohitse taajaman pohjoispuolelta. Sieltä rakennetaan tiet 4 ja 13 suoraan Jyväskylän ohitse Tikkakoskelle ja tiet 9 ja 23 uutta reittiä Jyväskylään:
Tästä suunnitelmasta koituisi erinomainen mahdollisuus lakkauttaa Vaajakosken moottoritie, jolloin Jyväskylässä olisi kaksi lakkautettua moottoritietä. Se olisi ennätys, jota ei hevin rikottaisi!
Tuo Vaajakosken ohitus olisi tietysti kaikkein järkevin ratkaisu monella tapaa. Ei voi kuin ihmetellä, miksei se ole mukana virallisissa suunnitelmissa.
VastaaPoistaJämsästä Kuopion suuntaan ajaminen ja Jyväskylän ohitus, argh. Jotain tarttis tehrä.
VastaaPoistaJyväskylä on ehkä huonoin kaupunki Suomessa ohituksen kannalta. (Ja Tampere paras :) Vaikka on Oulukin hyvä. )
Nyt jyväskyläläiset saivat vielä erillisen moottoriliikennetienkin, kun Viisarimäen ja Kanavuoren välinen osuus valmistui. Jos/kun Vaajakosken ohitus joskus valmistuu, tämä pätkä toki yhdistyy nykyiseen Vaajakosken moottoritiehen, mutta en pidättäisi hengitystä tätä odotellessa.
VastaaPoistaOnko Länsi-Päijänteentietä kavennettu sen jälkeen, kun se menetti valta- ja moottoritiestatuksensa? Vaikkei moottoritie toki alun perinkään ollut liialla pituudella pilattu, on nelikaistainen osuus ainakin Google Earthin kuvien perusteella nykyisin niin lyhyt, että se saa minut epäilemään tällaista vaihtoehtoa.
VastaaPoistaKavennettupa hyvinkin. Tie muutettiin jokunen vuosi sitten 1+1-kaistaiseksi kaduksi.
VastaaPoistahttp://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm
Moottoritien pituus oli kokonaista 1,8 kilonetriä.