Viimeisten vuosien aikana suuri kuntaliitosten määrä on kasvattanut monien kuntien pinta-alaa varsin merkittävästi. Lisäksi kunta saa nykyisin itse päättää, ryhtyykö se käyttämään kaupunki-nimitystä. Seuraus näöistä seikoista on se, että maan pinta-alasta melkoinen osa on kaupunkia, vaikka ikkunasta katsoen ei aina uskoisikaan.
Mutta onko päätieverkolla teitä, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan kaupungissa?
Näyttäisi siltä, että valtatieverkolla ei ole. Pisin yhtenäinen kaupunkivaltatie on Iisalmen ja Yliveskan välinen osuus valtatiestä 27. Tie kulkee Iisalmen, Kiuruveden, Pyhäjärven, Haapajärven, Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien alueella runsaat 160 kilometriä. (Vastaavasta syystä Iisalmi-Ylivieska on maan pisin kaupunkirata.) Valtatie 27 jatkuu Ylivieskasta rannikolle Kalajoen kaupunkiin, mutta urbaanin sykkeen katkaisee tunkeutuminen Alavieskan kuntaan.
Kantateiden joukossa sen sijaan tällaisia pelkästään kaupungissa kulkevia väyliä on. Pitäisiköhän niitä ruveta kutsumaan kaduiksi?
Kantatie 46 Heinola-Kouvola kulkee Kouvolan suuren kuntaliitoksen jäljiltä näiden kahden kaupungin alueella. Toinen vastaava on kantatie 56, joka sijaitsee valtaosin Jämsän kaupungissa ja lisäksi lyhyen matkan Mänttä-Vilppulan kaupungissa.
Pisin urbaani kantatie kuitenkin on Näsijärven länsipuolen tie 65 Tampereelta Ylöjärven ja Kurun kautta Virtain Makkaraojalle, 97 kilometriä. Ylöjärvi on nykyisin kaupunki ja Kuru sen kaupunginosa.
Kantatie 65 ei kuitenkaan ole pisin yhtenäinen kaupungissa sijaitseva kantatieosuus. Kuhmosta alkava kantatie 75 kulkee Kuhmon ja Nurmeksen kaupunkien alueella lähes 110 kilometriä, kunnes Rautavaaran kunnan raja tulee vastaan.
Pitkä olisi myös Viitostien kaupunkiosuus Kuusamossa ja Kemijärvellä, ellei se kävisi maaseudulla Posion ja Sallan syrjäkulmilla :)
VastaaPoistaKyllä se ihan maaseudulla Kuusamossa ja Kemijärvelläkin kulkee käytetyistä nimityksistä huolimatta. Kuntamuotoihin liittyvä kaupunkien ja maaseudun erottelu jouti romukoppaan jo vuonna 1977 uuden kunnallislain myötä.
VastaaPoista