18.5.2011

Pitäisikö olla sallittu?

Useissa maissa vallitsee käytäntö, jonka mukaan koulujen lähistöllä on käytössä alhainen nopeusrajoitus koulupäivän aikana.

Suomessa tämän käytännön noudattaminen on tehty varsin hankalaksi. Tieliikennelainsäädäntö kun sallii nopeusrajoitus-liikennemerkille kain kaksi lisäkilpeä: "alue" ja "yleisrajoitus". Tämän vahvistaa tienpitäjää sitova liikenneministeriön määräys, joka täsmentää tieliikenneasetusta kieltämällä muut kuin asetuksen sallimat lisäkilvet. Tästä seuraa, että ajallisesti rajoitettua nopeusrajoitusta ei lisäkilvellä voi toteuttaa.



Säädösten vastainen liikennemerkki

Ajallisesti rajoitetun nopeusrajoituksen voi toki toteuttaa vaihtuvin liikennemerkein. Tämä vain on varsin kallis ratkaisu ja siksi hyvin harvinainen.



Vaihtuva nopeusrajoitus koulun kohdalla

Säädöksen motiivina ehkä on pelko nopeusrajoitusjärjestelmän monimutkaistumisesta, jos lisäkilvin toteutetut vaihtuvat nopeusrajoituksen sallittaisiin. Pelko ei ole mitenkään aiheeton. Jo nyt pitää muistaa, ollaanko taajamassa, ollaanko nopeurajoitusalueella, ollaanko tiekohtaisen nopeusrajoituksen piirissä ja ollaanko pihakadulla.



Poistutaan tiekohtaiselta 30 km/h rajoitukselta, joka on 40 km/h aluerajoituksen sisällä, joka on taajaman 50 km/h rajoituksen sisällä

Jos tämä muualla toimivaksi havaittu käytäntö sallittaisiin Suomessa, säädöksiä ja tienpitäjän ohjeita olisi varmasti aihetta täsmentää. Tienpitäjällä on aika ajoin tapana tuottaa hieman vaikeaselkoisia ratkaisuja.



Ensimmäisen kuvan ratkaisun päätepiste. Jos kello ei ole arkisin 7-17, jatkuuko rajoitus, vai päättääkö merkki aina rajoituksen?

Samoin nykysäädösten mukainen mahdollisuus sijoittaa eräät merkit vasemmalle puolelle ajorataa saattavat johtaa kummallisiin ratkaisuihin silloin, kun tienpitäjän tekee mieli sijoittaa erilaisia merkkejä tien kummallekin puolelle. Säädöksen järkevyydessä voisi olla pohtimisen varaa.



Pihakatu päättyy -merkki sijoitettu vasemmalle puolelle ja paluu nopeusrajoitusaluelle oikealle puolelle. Olisivat kyllä mahtuneet samaankin pylvääseen.

3 kommenttia:

  1. Pysäköinnissä on aikarajat ja silti voidaan sanoa että se on vähintäänkin yhtä kompleksinen ymmärtää. On taajamaa koskevia määräyksiä, on aluepysäköintiä, vuoropysäköintiä.

    Pysäköinti on jopa kompleksisempaa kuin nopeusrajoitukst, silti kukaan ei tunnu näkevän aikarajoja tässä yhteydessä ongelmana.

    Oikea vastaus sille, miksi meillä ei voi olla muualla käytössä olevaa käytäntöä on se että se tekisi liikenteestä sujuvampaa ja miellyttävämpää ja veisi bisnekset sähkökylttikaupasta ja olisi vielä edullistakin.

    Liikenteen sujuvuus ja rajoitukset olosuhteiden mukaan? Ei kai nyt sentään?

    VastaaPoista
  2. Muistaakseni TLL kieltää useiden merkkien laittamisen samaan pylvääseen. Vain yksi merkki, sekä sen YKSI lisäkilpi. Valitettavasti vaan noita toteemeja näkee, mistä kuvia näilläkin sivuilla.

    VastaaPoista
  3. Ei kiellä. Tämänkaltainen säädös on osa liikenneministeriön määräystä liikenteen ohjauslaitteista ja kuuluu seuraavasti: "Samaan pylvääseen tai telineeseen saa kiinnittää yleensä enintään kaksi liikennemerkkiä varustettuna tarvittavilla lisäkilvillä. Tämä määräys ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle sijoitettuja merkkejä."

    Eli ilman muuta sallitaan kaksi merkkiä ja niiden kaikki lisäkilvet. Lisäksi "yleensä" tarkoittaa oikeutta poiketa perussäännöstä ilman vaaraa giljotiiniin joutumisesta.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.