Virtuaaliuukkarille saattaa luonnostaan tulla pituutta aika paljon silloin, kun liittymäväli on pitkä. Pisin tällainen on nelostiellä Haarajoen liittymän 11 pohjoispuolella. Ensimmäinen kääntymismahdollisuus on Tuuliruusun huoltoaseman liittymässä 14 kilometrin päässä. Virtuaaliuukkarille tulee mittaa siten 28 kilometriä.
Asiaa monimutkaistaa se, että kaikissa liittymissä ei ole paluumahdollisuutta. Tällaisia ovat suuntaisliittymät (joissa on rampit vain toiseen suuntaan), useimmat trumpettiliittymät ja useimmat monimutkaiset spagettiliittymät.
Kurkelan liittymä. Valtatie 1, Kaarina
Takaisin pääsee joissakin paikoissa kääntymään poistumalla liittymästä ja käymässä seikkailemassa katuverkossa. Sovitaan tässä kuitenkin, että aito virtuaaliuukkari on sellainen, jossa ei poistuta moottoritien ja liittymän alueelta. Pisin aito virtuaaliuukkari on Espoon Histan ja Lohjan Muijalan liittymien välillä ykköstiellä suunnassa Turkuun. Liittymien väli on 21 km eli virtuaaliuukkarille tulee mittaa 42 km. Matkalla on kolme liitymää: Veikkola (trumpetti), Palojärvi (trumpetti) ja Hevoskallio (haarauma). Kääntymässä toki voi käydä Veikkolan keskustan liikennempyrässä, jolloin selvitään noin 15 kilometrin ajamisella.
Eniten ohitettavia liittymiä on valtatiellä 7 Helsingin alueella suunnassa Helsinki. Aito virtuaaliuukkari ulottuu Kehä III:n liittymästä moottoritien päähän Koskelan liittymään 10 kilometrin päähän. Vailla paluumahdollisuutta on neljä liittymää: Jakomäki (suuntaisliittymä), Tattariharju (haarauma), Kivikko (spagetti) ja Pihlajamäki (suuntaisliittymä).
Suuntaisliittymän ohiajamisen hoitaminen aidolla virtuaaliuukkarilla on monimutkaisempi juttu, koska uutta yritystä ei voi tehdä paluusuunnasta. Esimerkiksi Lehtimäen Lehtimäen liittymän, ns. Ikean liittymän Espoossa, ohiajaminen johtaa kahden käännöksen lisäksi viiden liittymän ohiajoon: Ensin ajetaan Kehä III:n liittymän ohi Histan liittymään jossa käännytään takaisin. Sitten palataan Kehä III:n, Lehtimäen ja Tuomarilan liittymien ohi Kehä II:n liittymään, jossa käännytään takaisin. Lopuksi ajetaan vielä Tuomarilan liittymän ohi ja yritetään uudelleen. Kunniakierrokselle tulee mittaa noin 23 km. Siksi seutua tunteva tai navigaattoriin luottava poistuukin Kehä III:lle ja tekee noin 2,5 kilometrin mittaisen lenkin paikallisessa tieverkossa.
Sepänsolmun spagetissa, ykköstien ja Kehä II:n liittymässä, on paluumahdollisuus Turun suuntaan.
Kiintoisaa sinänsä tuo Veikkolan liittymä. U-käännös on Helsingin suunnasta tosiaan kielletty. Kuitenkin Turun suunnasta se ei ole vain sallittu, vaan suorastaan opastettu:
VastaaPoistahttp://maps.google.fi/?ll=60.27327,24.452873&spn=0.004474,0.018572&t=m&z=17&vpsrc=6&layer=c&cbll=60.273434,24.452667&panoid=iPIn5YqXE_J3WOA73sYooQ&cbp=12,134.52,,0,0
Veikkolan liittymä ei ole aito trumpetti: Siinä on katuliittymä Turunväylän pohjoispuolella sijaitsevalle teollisuusalueelle ja entiselle kaatopaikalle. Ramppiratkaisulla on mahdollistettu pääsy tälle alueelle myös Turun suunnasta. Tosin sieltä ei sitten pääse kääntymään Helsingin suuntaan.
VastaaPoistaNiinpä kai; mutta kuitenkaan Turun suunnasta tulevia ei opasteta tuossa teollisuusalueelle vaan nimenomaan Turkuun.
VastaaPoistaMitä teollisuusalueelta Helsingin suuntaan kääntymiseen tulee, niin kaipa tarkoitus sitten olisi vain käydä siellä kiertoliittymässä kääntymässä. Renkaanjäljistä päätellen se ei kaikkia huvita, sekin kuva löytyy Street View'sta, vähän matkaa ylläolevan linkin kohteesta oikealle.
Juu, eipä moottoritieden ramppien yläpäässä yleensä ole viitoitusta yksityisalueelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei rampilla voisi olla mainittua tarkoitusta.
VastaaPoistaSaattaa toki olla niinkin, että Turun suunnan ramppi on ollut työmaatienä Veikkolan-Lohjanharjun osuutta rakennettaessa ja tarve on ollut päästä kääntymään lännestä pohjoiseen ja päinvastoin.