Tampereen läntinen kehätie aikoinaan valmistuttuaan sai numerokseen 45. Turulla ja Helsingillä oli kantatieksi numeroitu kehätie, joten pitihän Tampereenkin saada, vaikka tie olikin vielä torso.
Vuoden 1996 numerointireformissa numero 45 muuttui numeroksi 60. Tämän numeron sai luovuttaa Kouvolan ja Heinolan välinen tiejosta tuli 46. Numero 45 annettiin Helsingistä lähtevälle Tuusulanväylälle, joka siten pääsi lähelle entistä valtatiestatustaan. Sehän oli 1960-luvulle nelostie ja Hyrylään asti viitostiekin.
Tampereen kehätietä jatkettiin ensin itään, sitten rakennettiin Nokian ja Ylöjärven välinen osuus ja lopuksi rakennettin Nokian ja kolmostien välinen osuus moottoritieksi jolloin kehätie valmistui.
Nokian-Ylöjärven tiellä jo osattiin ennakoida, miten tässä käy. Viitoissa ei näkynyt keltapohjaista 60-numeroa lainkaan.
Niin siinä sitten kävi, että kehätien valmisttua länsiosa numeroitiin kolmostieksi itäosan jo oltua numeroitu teiksi 9 ja 60. Tällöin oli tilanne se, että numeron 60 lisäksi koko osuudella oli valtatien numero. Nyt sitten on itäosankin viitoituksesta siivottu numero 60 pois ja tie esiintyy vain numerolla 9.
Mitään yleistä tietoiskua muutoksesta ei ole näkynyt. Hups, kantatie vain katosi.
Numero 60 nousee nyt omaan ennätyskastiinsa. Tähän mennessä maassa on ollut neljä päätietä, jotka on kahdesti lakkautettu: numerot 60, 61, 64 ja 70. Nyt tie 60 on kolmannen kerran lakkautettu ainoa kantatienä maassamme.
Alkuperäinen kantatie 60 kulki Haminasta Kouvolaan ja tuli korvatuksi Kotkan ja Mikkelin välisell valtatiellä 15. Myöhemmin 60 kulki Kouvolasta Heinolaan, joka menetti numeronsa vuonna 1996, kuten ylempänä todettiin. Nyt on numero 60 kuollut ja kuopattu kolmannen kerran.
Minne tulee kantatien 60 neljäs versio? Teillä ja Turuilla ennustaa, että tämän numeron saa Vammalan ja Hämeenkyrön välinen seututie 249, joka on kantatien tasoinen. Tämä osuus on niitä harvoja Kyösti Kallion kulkulaitoskomitean voinna 1933 esitetyssä mietinnössä ehdotetuista valtateistä, jotka eivät ole toteutuneet. Nyt olisi aika korjata 80 vuotta kärsitty silmitön vääryys.
Eipä taida montaa vuoden 1938 alkuperäistä kantatietä olla enää niillä sijoillaan! Mieleeni tulee näin asiaa enempää tarkistamatta numerot 51 (tosin sekin kiersi Porkkalan vuokra-alueen), 54 Riihimäen ja Forssa välillä, 55,67 ja 71 on lyhennetty ja 67 siirretty Suupohjan aluella Kaskisiin. 69(välillä lakkautettuna ja nyt Suolahden päästä uudella reitillä). Kantatiet 66,74,75,76,79 ja 81 kulkenevat alkuperäisillä sijoillaan tienoikaisuja huomioon ottamatta. Kantateitä 78 ja 82 on pidennetty toisesta päästä.
VastaaPoistaMitäpä sanoo Matti, tuliko vanhalla kartta-amatöörillä oikeita päätelmiä ?
Osoitteessa http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Muutokset1938.htm on dokumentti, joka antaa vastauksia tähän mielenkiintoiseen kysymykseen.
VastaaPoistaJos kriteerinä pidetään sitä, että päätepisteet ja reitti ovat suunnilleen samat kuin vuonna 1938, ainoat muuttumattomat tiet ovat 66, 74, 79 ja 81.
Sellaisia teitä, jotka ovat alkuperäisellä paikallaan, mutta joita on jatkettu, ovat 52, 75 ja 78.
Alkuperäisellä paikallaan, mutta jommastakummasta päästään typistettyjä ovat 51, 55, 71 ja 76.
Osin alkuperäisellä paikallaan ovat 54 (osuus Loppi-Vojakkala), 67 (Seinäjoki-Teuva), 69 (Tankolampi-Suonenjoki) ja 82 (Kemijärvi-Kelloselkä).
51 tosiaan kiersi Espoonlahdesta Kauklahden ja Siuntion kautta Virkkalaan Porkkalan vuokra-alueen pohjoispuolelta vielä aika kauan palautuksen jälkeenkin. Nykyisin se kuitenkin on Karjaalle asti periaatteessa alkuperäisellä linjallaan, vaikkakin reilusti oikaistuna. Alunperin 51 ulottui Hankoon, mutta juuri Porkkalan kysymyksen yhteydessä Hangon tie muuttui numerolle 53.