Historia on historiaa.
Vielä 1930-luvulla Helsingistä oli vain kaksi tärkeää maantietä: Turuntie, nykyinen Mannerheimintie, ja Hämeentie. Teillä oli vuosikymmenet fiinimmät viralliset nimet: Läntinen ja Itäinen Viertotie, Västra ja Östra Chaussén. Mutta kansa puhui Turuntiestä ja Hämeentiestä.
Turuntie kääntyi Tilkan mäen jälkeen länteen ja kulki Etelä-Haagan kautta Pitäjänmäelle, jossa siitä haarautui maantie Nurmijärvelle. Tämä haara on nykyisin Konalantie.
Sen sijaan Hämeenlinnaan ja muualla Kanta-Hämeeseen todellakin pääreitti kulki Hämeentietä. Nykyisin Malmin hautausmaan luoteiskolkassa suunnilleen siinä, missä nyt on Kehä I:n Pihlajamäen/Malmin liittymä, oli ennen tärkeä risteys: Siinä haarautuivat tiet pohjoiseen Hämeenlinnaan ja koilliseen Porvooseen. Porvoontie kiersi hankalan merenrannan kulkien sisämaata Sipoon ja Hinthaaran kautta.
Hämeentie, Ingbergin Uudenmaan kartta 1893
Reitti Hämeeseen kulki Malmille, joka oli Helsingin Maalaiskunnan hallintokeskusta vuoteen 1946 asti ja sieltä Kirkonkyläntietä Helsingin pitäjän kirkolle ja edelleen Tuusulan Hyrylään. Hyrylästä maantie kulki Ridasjärvelle, Turkhautaan, Janakkalaan ja aina Hämeenlinnaan. Rautatien valmistuttua Hyvinkäästä alkoi kasvaa iso taajama ja Jokelan-Ridasjärven reitin rinnalle ja vähitellen sitä tärkeämmäksi syntyi Hyvinkään kautta kulkeva haara.
Arabian-Toukolan aluetta, topografinen kartta 1944
Varsinaisia muutoksia alkoi tapahtua vasta sotien jälkeen, jolloin Mäkelänkadun päästä rakennettiin uusi tie, joka yhtyi vanhaan hieman pohjoiseen kohdasta, jossa Keravanjoki laskee Vantaanjokeen. Mäkelänkadusta ja tästä uudesta Tuusulantiestä tuli runsaaksi kymmeneksi vuodeksi valtateiden 4 ja 5 reitti.
Hämeentien pohjoinen osa jäi paikalliseksi kaduksi, kun Toukolan Viertotie rakennettiin Kustaa Vaasan tieksi ja sen jatkeeksi syntyi nykyinen Lahdenväylä.
Hämeentie on vuosisatoja vanha sotilas- ja kauppatie. Helsingin porvareilla oli vuodesta 1614 yksinoikeus tuottoisiin markkinoihin tien varrella sijaitsevassa Turkhaudan kylässä. Viaporin perustamisen jälkeen sotilasliikenne oli vilkasta Viaporin ja Hämeen linnan välillä.
Vuonna 1938 syntyi nykyinen valtatieverkosto, mutta tästä yhdestä maan tärkeimmästä tiestä ei tullut valtatietä, vaan kolmostie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin harvaan asuttujen Lopen ja Janakkalan takametsien läpi.
Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010
Hämeentie (musta) ja kolmostie 1960-luvulle (sininen)
Tämä verraten omintakeinen ratkaisu johtui siitä, että 1930-luvulla "valtatiemiesten" ja "rautatiemiesten" kilpailu oli kovaa, eikä ollut varmaa, kumpi joukkue tulee voittamaan. Kilpailun ehkäisemiseksi valtatiet linjattiin etäälle rautateistä.
Nykyisin Hämeentien eteläinen osuus Helsingistä Hyvinkäälle on suurimmalta osaltaan jäljellä, mutta pirstoutunut tienoikaisuissa. Nykyinen kantatie 45 kulkee suurelta osaltaan seuraten Hämeentien linjausta. Hyvinkään ja Hämeenlinnan välillä tie on nykyisin numeroltaan 290 ja sen reitti suurimmalta osaltaan seuraa vuosisataista linjausta. Tie on päällystetty ja se on mitä mainioin matkailureitti halkoessaan Salpausselän harjumaastoa ja vaurasta etelähämäläistä maatalousmaisemaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.