Yleensä uuden päätien rakentamisen katsotaan tuottavan haittaa lähiseudulle. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan uusi tie synnyttää eräälainen luonnollisen rajan, jota voi käyttää hyväkseen alueiden jakamisessa vuohiin ja lampaisiin.
Malliesimerkki asiasta on Tarvontien rakentaminen 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Vanhat kartat kertovat, miksi.
Topografikartta 1944, Nykyinen pääkatuverkko Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2012
Sotien jälkeen Helsingin kaupunki rupesi laajenemaan ja 1950-luvulla ruvettiin toden teolla rakentamaan myös Munkkiniemen seutua.
Munkkiniemi on virallisena käsitteenä verraten laaja. Tarvontie jakoi alueen kahtia ja pohjoista puolta Munkkiniemestä ruvettiin kutsumaan ensin Pohjois-Munkkiniemeksi ja sittemmin Munkkivuoreksi. Munkkivuori rakennettiin pääosin yllä olevassa kartassa näkyvälle kukkulalle, jonka kohdalle on painettu nimi Munkkiniemi.
Myöhemmin Tarvontiestä tuli todellinen hajurako, joka erottaa ns. fiinimmän Munkkiniemen kaiken kansan Munkkivuoresta. Alueen historia ja virallinen kaupunginosajako on vuosi vuodelta huonommin tunnettu ja Tarvontien eteläpuolella käykin aina syvä närkästys, kun Munkkivuoren mainitaan olevan osa Munkkiniemeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.