Maanteiden korjausvelaksi arvioidaan runsaat miljardi euroa, josta siltojen 215 miljoonaa euroa. Tämän verran on siis jätetty ylläpitäviä remontteja tekemättä.
Mitään sentasoista onnettomuutta ei ole tapahtunut kuin Wienissä vuonna 1976, jolloin Tonavan ylittävä Reichsbrücke sortui rakenteiden syövyttyä. Silti siltojen kuntoon on hiljalleen havahduttu ja niitä on ruvettu peruskorjaamaan oikein olan takaa.
Reichsbrücke, Wien
Korjaustyöt näkyvät tiheinä tietöinä, joista tulee pullonkauloja vilkkaina hetkinä. Ykköstielläkin näkyy Gumbölen ja Veikkolan välillä olevan kolme erillistä siltatyötä. Tähän mennessä on aloitettu vasta osa töistä, eli kevään mittaan työmaita ilmestynee maastoon sinne sun tänne.
Peruskorjausbuumi ei kuitenkaan pysäytä korvausvelan kasvua, vaan korotetutkin panostukset ovat olleet pienempiä kuin vuosittainen rappeutuminen. Valtio ole tilanteessa yksin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin hoidossa on toistakymmentä erittäin huonokuntoista siltaa, mutta määrärahoja on vain neljän kunnostamiseen.
Oman mausteensa antaa se, että Suomi hakee EU:stä lupaa nostaa ajoneuvoyhdistelmien suurimman sallitun massan 60 tonnista 76 tonniin. Se tiedetään, että muutos toteutuessaan tuo painorajoituksia pääteille. Mutta sitä se tarkoittaa siltojen korjausvelalle, onkin mielenkiintoinen juttu, joka jää nähtäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.