Norjan öljykaupunki Stavanger sijaitsee maantieliikenteen kannalta hankalasti vuonoihin työntyvillä niemillä ja läheisillä saarilla. Ainoa kiinteä tieyhteys on etelästä tuleva E39-tie. Itään kuljetaan mutkaista ja kapeaa tietä 13, joka kulkee parinkin vuonon poikki lautalla ennen yhtymistään E134-tiehen. E39 jatkuu pohjoiseen, ensin parin tunnelin kautta ja sitten lautalla.
Stavangerin seutu
Seudulla on pitkään kinasteltu itään kulkevan reitin uudistamisesta. Vuonon vastarannalla on parikin taajamaa, jotka ovat enemmän tai vähemmän Stavangerin esikaupunkeja. Päivittäisliikenteestä merkittävä osa oikaisee lautalla suoraan Stavangerin keskustasta Tauhun. Lauttoja kulkee kolme, matka kestää noin 40 minuuttia ja maksaa 132 kruunua autolta kuljettajineen, eli noin 17 euroa. (Päivän kurssiin yhdellä eurolla saa noin 7,60 kruunua). Sarjalipuilla hinta putoaa 40% noin 10 euroon.
Vaihtoehtoinen reitti on 13 Oanes-Lauvvik-lauttayhteyden kautta. Siihen lauttaan pääsee 65 kruunulla miinus alennukset ja kapean vuonon ylitys kestää kymmenkunta minuuttia.
Kiinteästä tieyhteydestä on syntynyt poliittinen päätös ja nyt on ensimmäiset lapioniskut isketty projektiin nimeltään Ryfast; tulee sanoista Ryfylke fastlandssamband. Kyseessä on noin kahdeksan miljardin kruunun eli miljardin euron hanke, jossa tie vedetään tunneliin vuonon suunnilleen leveimmän kohdalta.
Ryfast
Itse Ryfast-projekti koostuu kahdesta tunnelista: noin kuusi kilometrtiä pitkästä Hundvåg-tunnelista ja 14 kilometriä pitkästä Ryfylke-tunnelista, entiseltä nimeltään Solbakk-tunnelista. Ryfylke-tunneli tulee olemaan maailman pisin merenalainen tunneli.
Kumpikin tunneli on kaksiputkinen. Hundvågin saarelle on nykyisinkin kiinteä yhteys, mutta sen on laskettu tukkeutuvan uudesta kuormasta, minkä takia uusi tunneli rakennetaan. Tunneleiden väliin jää muutama sata metriä avointa taivasta ja siihen tulee iso liikenneympyrä välittämään liikennettä Hundvågiin.
Havainnekuva Hundvågin liittymästä
Kolmas tunneli on Stavangerin keskustan alittava Eiganes-tunneli. Uusi tie siirtää liikenteen painopisteen Stavangerin eteläpuolelta kaupungin keskustaan ja se kanavoidaan tähän tunneliin.
Tien linjaus on herättänyt varsin paljon tunteita seudulla, useastakin syystä. Hinta ei ole pienin niistä. Noin 60% rakentamiskustannuksista aiotaan kattaa tietulleilla. Koska liikennemäärät ovat kuitenkin verraten pieniä, tietulli nousee norjalaisellekin kipurajalle: 230 kruunuun eli noin 30 euroon.
Nykyisen 13-tien vaikutuspiirissä oleva Forsandin kunta on myös vetänyt pois tukensa (ja siten rahoitusosuutensa.) Alkuperäisissä suunnitelmissa oli poistuvaa lauttayhteyttä korvaava tunneli Forsandin itäosista tielle 45. Se kuitenkin pudotettiin suunnitelmista kustannussyistä ja nyt Forsand pelkää asukkaidensa liikkumisen hidastuvan ja samalla merkittävästi kallistuvan.
Tunneliratkaisua kohtaan on esitetty arvostelua myös paloturvallisuusyistä. Oslovuonon alittavassa tunnelissa vuonna 2011 syttyi palamaan kierrätyspaperirekka aiheuttaen 31 henkilön loukkaantumisen savukaasuista. Onnettomuus on vielä hyvässä muistissa eritoten siksi, että tunneliin edelleenkään palosuojausten puutteellisuuden takia päästetä raskasta liikennettä.
Oslovuonon tunnelissa palaa
Varsin pitkään oli tarjolla vaihtoehtoisia reittejä, jotka olisivat tukeutuneet jo rakennettuun tunnelitieverkostoon. ja jotka olisivat vaatineet hieman vähemmän massiivisia rakennelmia vuonojen ylittämiseksi tai alittamiseksi, ja myös uusia nopeampia lauttoja visioitiin. Asiassa käytäneen vilkasta jälkipeliä.
Vaihtoehtoreittejä
Mutta ei tämä tähän jää. Suunnittelupöydällä on jo Rogfast: Se tulisi olemaan noin 25 kilometrin mittainen merenalainen tie Stavangerista pohjoiseen korvaten nykyisen E39-tien tunneli- ja lauttaosuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.