5.6.2013

Jätettä vai ei

Teillä ja Turuilla on aiemmin kommentoinut artikkelissaan http://teilla.blogspot.fi/2009/01/arseenia-komisario-palmu.html Käsivarren Lappissa sijaitsevan Raittijärven polkutien peruskorjausurakkaa.

Raittijärvelle johtaa virallinen polkutie 52004, jolla on pituutta noin 35 kilometriä. Edellisen vuosikymmenen lopulla silloinen Tiehallinto remontoi tietä mönkijällä ajettavaan kuntoon. Noin neljän kilometrin matkalle rakennettiin uusia pitkospuita, joiden runkomateriaaliksi urakoitsija Destia oli TeliaSoneralta ostanut käytöstä poistettuja puhelinpylväitä.



Karttapohja Maanmittauslaitos yleiskartta 1:4500000 2010

Lapin Luonnonsuojelupiiri ry valitti asiasta ympäristökeskukseen perustellen asiaansa siten, että pylväiden käyttö on jätelain ja ympäristönsuojelulain vastaista maahan liukenevien arseeniyhdisteiden takia.

Lapin ympäristökeskus hylkäsi hallintopakkohakemuksen ja asia siirtyi Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus kumosi ympäristökeskuksen päätöksen ja edellytti ympäristöluvan hankkimista.

Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pyysi lausuntoa EU:n tuomioistuimelta. EU:ssa on tullut voimaan kemikaalien käsittelyä koskeva REACH-asetus, jota ja muuta EU:n lainsäädäntöä vastaan tapausta punnittiin.

KHO on nyt antanut ratkaisunsa, joka perustuu siihen, että uusiokäyttöön otettu puu, joka on myyty juuri tähän tarkoitukseen, ei ole jätettä lainkaan. Edelleen KHO totesi myös EU:n tuomioistuimeen viitaten, että kyllästetyn puun käyttö on sallittua rakentamisessa, kunhan siihen ei synny toistuvaa ihokosketusta. Koska kyse oli pitkospuiden runkomateriaalista, vahingossa tapahtuvan ihokosketuksen vaaraa ei ole.

KHO kumosi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti Lapin ympäristökeskuksen päätöksen voimaan. Pitkospuiden rakentaminen vanhojen puhelinpylväien varaan oli siis sallittua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.