Helsinki-Vantaan lentoasemalle etelästä vievän seututien 138, Lentoasemantien, ja Kehä III:n liittymä rakennettiin 1960-luvulla eritasoliittymäksi. Liittymä sai olla sellainen 1980-luvun lopulle asti, jolloin se alkoi ruuhkautua. Liittymä rakennttiin uusiksi vuosikymmenen lopulla. Viimeisimmät muutokset ovat vain muutaman vuoden takaa, jolloin hienosäädettiin liittymän eteläisen risteyksen kaistajärjestelyjä.
Liittymä vuoden 1972 Vantaan kaupungin opaskartassa
Kehäkolmosen remontin seuraava vaihe on alkamassa ja yksi kohteista on Lentoasemantien liittymäjärjestelyjen uusinta. Nykyinen liittymä menee aika lailla uusiksi ja sen pohjoispuolelle Tikkurilantien risteykseen rakennetaan kokonaan uusi eritasoliittymä.
On siis alkamassa liittymän neljännen version rakentaminen.
Uusitun liittymän ratkaisu on varsin luova ja sen verran monimutkainen, että tarkempi analyysi on paikallaan.
Työpiirustuksista nähdään uudet puolisuorat rampit ja niiden perusteella liittymä rakennetaan ennen kaikkea lentoaseman ja Kehäkolmosen välisen liikenteen tehostamiseksi. Lentoasema sijaitsee kartan kuvaamasta alueesta pohjoiseen ja Kehäkolmonen on itä-länsisuuntainen väylä. Etelään risteyksestä sijaitsee muun muassa kauppakeskus Jumbo, jonka liikenne tuottaa kuormituspiikkejä ennen kaikkea viikonloppuisin.
Liittymän kaavakuvasta on poistettu bussikaistat ja kevyen liikenteen väylät, jotta se hahmottuu paremmin. Kokonaan uutena elementtinä tieyhteysVirkatieltä ja Äyrikujalta suoraan Lentoasemantielle. Se tapahtuu liittymän "alakertaan" rakennettavan liikenneympyrän kautta. Saman ympyrän kautta kulkee myös liittymän läpi kulkeva pohjois-eteläsuuntainen liikenne. Sillä siis ei ole suoraa pääsyä liittymän lävitse.
Lännestä lentoasemalle saapuva liikenne ohjataan uutta ramppia pitkin. Jumbon suuntaan ramppi päättyy tasoristeykseen, toisin kuin nykyisin. Lännestä Virkatielle ja Äyrikujalle suuntautuva liikenne ohjataan saman tasoristeyksen kautta, vasemmalle kääntyen.
Idästä saapuva liikenne kulkee suunnilleen kuten nykyisinkin. Lentoasemalle päästään suoraa ramppia ja Jumbon suuntaan silmukkaan. Silmukasta pääsee nyt vasemmalle, Virkatien ja Äyrikujan liikenneympyrään.
Pohjoisesta etelään kulkeva liikennevirta ohjataan liittymän pohjoispuolella omaan ramppiinsa, joka päätyy liikenneympyrään. Siitä jatketaan etelään. Kehäkolmoselle länteen kuljetaan suoraa ja itään puolisuoraa ramppia.
Jumbon suunnasta etelästä tuleva liikenne ohjautuu Kehäkolmoselle tasoliittymien kautta. Lentoasemalle pohjoiseen kuljetaan liikenneympyrän kautta.
No missä pihvi?
Risteysalue on aika ahdas ja liikennesuuntia on paljon. Ratkaisu on monimutkaisuudestaan huolimatta varsin innovatiivinen. Pääsuunnille on saatu nopeat reitit ja paikallisliikenne on saatu liittymään mukaan. Oikeastaan tässä on kaksi päällekkäistä liittymää: nopean liikenteen nopeat reitit ja paikallisen liikenteen perinteisempi ratkaisu nopean liikenteen liittymän sisällä.
Lentoasemantien numero on 135. Ilmakehä on 138.
VastaaPoistaSitä olen joskus ihmetellyt, miksei kyseisiä tienumeroita ole merkitty opasteisiin. Ovathan tiet toki seututeiksi lyhyitä, mutta toisaalta numeroiden merkitsemättä jättäminen tekee selkeän poikkeuksen pääsääntöön, jonka mukaan seututeiden numerot merkitään opasteisiin. Ainakin periaatteessa tähän sääntöön luottava autoilija voi ajaa liittymän ohi, kun numeroa ei ole opasteissa, vaikka se moneen karttaan on kyllä merkitty. Vastaavia tapauksiahan on Suomessa muutama muukin: ainakin 100, 103 ja 846.
Nelinumeroisten yhdysteiden kohdalla häilyvyyttä on sitten enemmänkin.
Pienoinen korjaus: tuon kartan julkaisuvuonna 1972 Vantaa oli kauppala, ei vielä kaupunki. Kaupungiksi se muuttui vuonna 1974, ja vuoteen 1971 asti se oli nimeltään Helsingin maalaiskunta.
VastaaPoista