20.9.2013

Tienoikaisuja

Soratieaikaan maastoon rakennetut maantiet olivat varsin mutkaisia ja niiden reitti saattoi poiketa hyvinkin paljon myöhemmistä tienoikaisuista. Kun 1950-1970-luvuilla maan Suomen perustieverkko rakennettiin uudelleen, tiet saattoivat lyhetä huomattavastikin.

Myöhempinä aikoina uusimisprojektit ovat jopa saattaneet pidentää teitä. Esimerkiksi kun valtatie 2 "oikaistiin" 1970-luvun puolen välin tienoilla ykköstieltä Vihdin Palojärveltä Olkkalaan, Helsingin ja Porin välinen matka kasvoi seitsemän kilometriä. Matka-aika sen sijaan lyheni, kun toivottoman mutkainen ja mäkinen 1950-luvun linjaus jäi maantieksi.

Päivän erimerkkinä reippaasta lyhenemisestä olkoon nelostie. Matka Helsingistä Ivaloon oli vuoden 1938 nelostietä 1265 kilometriä. Monien muutosten ja oikaisujen jälkeen matkaa on nykyisin 1117 km, eli lähes 150 kilometriä vähemmän

Vertaillaanpa näiden vuosien kilometritaulukkoa, niin näemme, missä isoimmat muutokset ovat tapahtuneet.

1938 2013
Hki-Hyvinkää 63
Oitti 27
Lammi 36
Jämsä 113
Jyväskylä 58 297
Helsinki-Lahti 105
Lusi 43
Jyväskylä 121 269
Viitasaari 122 99
Pyhäjärvi 92 82
Pulkkila 94 66
Oulu 99 407 90 337
Kemi 146 108
Rovaniemi 121 267 116 224
Sodankylä 129 128
Ivalo 165 294 159 287
Helsinki-Ivalo 1265 1117

Helsingin ja Jyväskylän välillä nelostie vedettiin tuolloista lyhyintä reittiä Hyrylän, Hyvinkään ja Lammin kautta. Kuitenkin nykyinen reitti Päijänteen itäpuolta on noin 30 km lyhyempi.

Jyväskylän ja Oulun välinen matka on lyhentynyt peräti 70 kilometriä. Tästä erotuksesta yli 20 km on syntynyt Jyväskylän ja Viitasaaren välisistä oikaisuista ja lähes 30 km verrattaen lyhyestä Pyhäjärven-Pulkkikan osuudesta. Vanha kartta selittää asiaan: Tie kääntyi Kärsämäellä itään ja teki laajan kaarroksen Piippolan kautta. Nykyinen tie kulkee melko suoraan Kärsämäen ja Pulkkilan välin.



Oulun ja Kemin väliltä on tien pituudesta kadonnut lähes 40 km. Tämä on aika yllätyksellistä siksi, että nykyinen tie pääosin seuraa vanhan tien linjausta. Vanha tie oli jokseenkin mutkainen ja aivan erityisen komeita mutkia oli Kiiminki- ja Iijokien suilla, kun maantie vedettiin rautatiesiltojen kautta.



Kemin pohjoispuolella sitten nelostien pituusmuutokset ovat olleet verrattaen vähäisiä.

Tarkastelumme päättyy Ivaloon, joka on pohjoisin yhteinen piste vanhalla Petsamoon jatkuneella nelostiellä ja nykyisellä Utsjoelle päättyvällä tiellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.