Kuten artikkelissa Viipurin viuhka todettiin, alkuperäiset kantatiet 61-64 lähtivät säteittäisesti Viipurista Karjalan kannakselle. Nämä numerot vapautuivat sodan jälkeen uuteen käyttöön. Tällä hetkellä kuusikymppisten kasauma sijaitsee Länsi-Suomessa.
Kuten kartasta käy ilmi, 60-sarjan teitä on tätä nykyä vain seitsemän kappaletta, eli kolme numeroa on vapaana.
Kantatie 60 on kokenut paljon muutoksia ja se on pariinkin otteeseen kokonaan lakkautettu. Alun pitäen numero 60 oli Haminan ja Kouvolan välisellä kantatiellä. 1970-luvulla valmistunut valtatie 15 Kotkasta Kouvolan kautta Mikkeliin korvasi kantatien ja numero 60 katosi kartalta. Kouvolaan numero ilmestyi uudelleen, kun tie Heinolaan valmistui ja sai numeron 60. Tämä aika ei kestänyt kauan, vaan 60 siirtyi Tampereen ohitustien numeroksi ja tämän entinen numero 45 siirtyi etelämmäs. Kotkan ja Heinolan välinen kantatie sai numeron 46. Tampereen ohitustietä jatkettiin länteen ja tämän osuuden valmistuttua kolmostie ohjattiin ohitustielle samalla tavoin kuin ysitie aiemmin. Koska 60 oli päällekkäinen koko matkaltaan valtatien numeron kanssa, se hiljaisesti hävisi viitoituksesta.
Kantatie 61 on sekin kahdesti lakkautettu. Sotien jälkeen Kaakkois-Suomen tieverkkoa täydennettiin nostamalla Haminan ja Taavetin välinen maantie kantatieksi 61. Suuressa luokitusreformissa numero 61 lakkasi toistamiseen, koska tieosuus sai ylennyksen valtatieksi 26.
Kantatie 62 syntyi uudelleen, kun Mikkelin ja Puumalan välinen tie valmistui. Tie sai kantatiestatuksen 1970-luvun puolen välin tienoilla. Erikoisuutena olivat tiellä olleet kaksi lossia, Lietvedellä ja Puumalassa. Muuallahan oli jo päästy päätielosseista eroon, pois lukien Mourusalmen lossi Posiolla kantatiellä 81. Lietvedellä ja Puumalassa on nykyisin sillat. Itäpäässä numerointi on jatkettu Imatran raja-asemalle saakka.
Ote Fennia-karttakirjasta 1977
Kantatie 63 syntyi uudelleen, kun 1990-luvulla muutama perusparannettu seututiereitti muutettiin kantateiksi. Kauhavan ja Ylivieskan välinen reitti koostui kuudesta maantiestä. Teitä parannettiin ja suurelta osin rakennettiin uudelleen. Reitti sai aluksi yhtenäisen numeron 740, mutta tämä muuttui verraten pian 63:ksi.
Uusi tieosuus Kauhavalla. Pohjakartta Fennia 1977, nykyinen kantatie 63 merkitty vihreällä
Kantatie 64 on kolmas kahdesti lakkautettu kantatie. Myöhempikin versio jäi verraten lyhytaikaiseksi. Seinäjoen ja Jalasjärven välisen uuden tien valmistuttua reitti Jalasjärvi-Seinäjoki-Ylistaro sai joskus 1980-luvulla numeron 64. Tie jaettiin kahtia 1990-luvun reformissa, kun se muuttui kahden uuden valtatien osaksi: Jalasjärvi-Seinäjoki valtatien 19 ja Seinäjoki-Ylistaro valtatien 18.
Kantatie 65 kulki aikoinaan Noormarkusta Parkanoon, mutta tästä reitistä tuli osa maata halkovaa Porin ja Joensuun välistä valtatietä 23. Tampereen seudun järjestelyissä tie 65 syntyi uudelleen reitille Tampere-Ylöjärvi-Kuru-Virrat.
Kantatie 66 on kuusikymppisistä ainoa, joka on suunnilleen alkuperäisellä paikallaan. Tämä Lapuan ja Oriveden välinen tie on nykyisin hyväkuntoinen valtatietasoinen tie.
Kantatie 67 oli alun perin tie, joka ristesi valtatien 8 kanssa kahdesti. Se kulki jokilaaksoja pitkin rannikolta sisämaan kautta takaisin rannikolle. Aluksi tie alkoi Kristiinankaupungista, mutta kasitien remontin valmistuttua eteläinen pää linjattiin Teuvalta lounaan sijaan länteen Närpiön Vitbergetiin ja sieltä myöhemmin Kaskisiin. Pohjoinen puolikas muuttui 1990-luvulla valtatieksi 19.
Kantatien peruskorjauksen alla käytiin kinaa siitä, linjataanko uusi tie Lapuanjoen itä- vai länsipuolelta; vanha tie kulki itäpuolta. Pahat kielet kertovat, että kun suomenkieliset seudut eivät saaneet yksimielisyyttä aikaan, ruotsinkielinen piiri-insinööri ohjasi rahat ruotsinkielisten seutujen hyväksi.
Vuoden 1977 Fenniassa uuden tien rakentaminen on edistynyt Alahärmään asti, jossa vaihdettin puolta. Uusi tie siirtyy Lapuan joen itäpuolelta länsipuolelle Ylihärmässä.
Kantatie 68 oli alun perin vähän kummallinen. Se kulki hyvin lähellä valtatietä 16 tämän suuntaisesti Koivulahdesta Ylihärmään. Tie muuttui maantieksi 725 ja numero 68 vapautui. Nykyisen kantatien historia on samanlainen kuin kantatien 63: Yhdistelemällä ja perusparantamalla puolenkymmentä maantietä syntyi ensin maantie 710, joka muutettiin kantatieksi 68.
Kantatie 69 on ainoa lakkautettu kantatie, joka saanut statuksensa takaisin samalla numerolla. Tie oli ennen Jyväskylän ja Kuopion välinen reitti. Kun tälle reitille valmistui uusi valtatie 9, kantatie muutettiin maantieksi. Verraten pian se kuitenkin palautui kantatieksi, Äänekosken ja Suonenjoen välllä. Länsipäässä tarvittiin uusi linjaus uudelleenrakennetulle nelostielle ja itäpää korvautui ysitiellä
Virroilla kohtaa kolme kuusikymppistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.