Nimensä tieosuus sai aikansa kuorma-autokuskien keskuudessa siitä leikillisestä ajatuksesta, että jossain tunturin sisässä on iso magneetti, joka hyydyttää raskaat ajoneuvot jyrkässä ylämäessä.
Vanhasta topografikartasta voimme lähteä tutkimaan tien profiilia.
Karttaan on punaisella merkitty nelostien nykyinen linjaus.
Magneettimäki nousee 2,2 km:n matkalla 260 metrin korkeuskäyrältä 370 metrin käyrälle. Tämä 110 metrin nousu on keskimäärin 5%, mikä nykymittapuissa ei ole kauhean paljon. Jyrkimmässä kohdassa nousu on kuitenkin noin 8%.
1930-luvun kuormureiden teho oli kuitenkin aivan jotain muuta kuin nykyisin. Jyrkimmässä kohdassa oleva S-mutka tehottomalla autolla ja mahdollisesti alkeellisissa talviolosuhteissa on yhdistelmä, joka on tehnyt mäestä vaikean. Eritoten talvisaikaan Petsamon suurten kuljetusten aikana Magneettimäkeen syntyi pitkiä kuorma-autojen jonoja odottamaan, että jonon kärki pääsee hiljalleen tunturin ylitse. Historiaan on jäänyt myös puheita kävelyvauhtia jurnuttaneita kuorma-autoja vaanineista maantierosvoista.
Magneettimäki jäi sivuun nykyisen nelostien linjan valmistuttua 1970-luvulla. Nykyisin osa siitä on museotienä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.