26.9.2014

Jos olisin diktaattori

Siinä vaiheessa, kun Haminan ohikulkutie ja viimeinen pätkä seiskatietä Haminasta Vaalimaalle on rakennettu valmiiksi, Suomen moottoritieverkko on todennäköisesti "valmis", ainakin vähäksi aikaa.

Mutta oletetaanpa, että pienen hengähdystauon jälkeen taas ruvettaisiin katsomaan karttaa. Jos min olisin diktaattori ja jos minulla olisi rahaa noin 200 kilometriin moottoritietä ja 500 kilometriin jatkuvaa 2+1-kaistaistaista ohitustietä, valistuneena itsevaltiaana käyttäisin ne seuraavasti:




Moottoritiet

Vt8 Masku-Pori. Valtatie 8:n profiili on vanhanaikainen, tie on tahmainen ja raskaan liikenteen määrä suuri. Liikenne Helsingistä Rauman suuntaan siirtyisi ykköstielle pois kakkostieltä vähentäen tämän kehttämistarvetta. Helsinki-Turku-Pori moottoritiereitti olisi noin 60 km pitempi kuin kakkostie ja Porin liikenteen siirtyminen kakkostieltä olisi epävarmempaa.

Vt4/13 Vaajakoski-Tikkamannila. Rakennetaan nykyinen seututie 638 moottoritieksi ja saadaan Jyväkylälle itäinen ohikulkutie. Kaiken mahdollisen liikenteen sumputtaminen ahtaaseen paikkaan Tourulaan Jyväsjärven rantaan ei ole järkevää.

Vt4 Haukipudas-Kemi. Tälle tieosuudelle on sullottu valtateiden 4, 8 ja 22 liikenne ja jälki on sen mukaista. Tie on sinänsä hyväkuntoinen ja suora, mutta käytännössä ohituspaikkoja ei juuri ole jatkuvan vastaantuloliikenteen takia. Kemin ja Oulun moottoriteiden yhdistäminen synnyttäisi noin 150 km pitkän yhtenäisen moottoritien.

2+1-tiet

Kt51/Vt25 Kirkkonummi-Tammisaari. Ruuhkautumisen takia hyvin onnettomuusaltis reitti.

Vaalimaa-Lappeenranta. Voidaan numeroida esimerkiksi valtatieksi 7. Tällä tiellä saataisiin Hamina-Vaalimaa-moottoritie tehokkaampaan käyttöön kuin vain Venäjän liikennettä varten. Valtatie 26 voitaisiin lakkauttaa ja vaikkapa vaihtaa takaisin kantatieksi 61. Valtatien 26 profiili on onneton eikä siitä saa kunnollista tietä kuin täysin uusi rakentamalla.

Vt6/Vt12 Nastola-Kouvola-Lappeenranta. Vt12 Nastola-Kouvola on tätä nykyä surkea esitys. Tämä Salpausselän valtatie on hyvä kuljetuskäytävä itärajalta Tampereen-Porin suuntaa.

Vt10/Vt12 Hämeenlinna-Hollola. Valtatie 10 Hämeenlinnasta itään ei juuri hurraahuutoja nosta. Valtatie 12 Lahti-Tuulos on verraten uusi, 1960-luvulla rakennettu, mutta senkin profiili on ristiriidassa nykyliikenteen kanssa. Tämä tieosuus olisi osa itärajalle ulottuvaa itä-länsisuuntaista kuljetuskäytävää. Koska Lahti-Hämeenlinna-Tampere-reitti olisi vain 25 km pitempi kuin valtatie 12 Hauhon, Pälkäneen ja Kangasalan kautta, liikenne voisi hyvinkin siirtyä sinne ja Vt12:n kehittämistarve vähenisi.

Reitin yhtenäisyyden vuoksi osuus Tuulos-Lahti-Kouvola voitaisiin numeroida valtatieksi 10. Toinen numerologinen vaihtoehto olisi antaa osuudelle Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Lappeenranta numero 6 ja siirtää numero 26 Koskenkylän ja Kouvolan väliselle tielle.

Vt9 Vaajakoski-Vehmasmäki. 1960- ja 1970-luvun vaihteessa valmistunut Jyväskylän ja Kuopion välinen tie oli valmistuessaan mukavasti kaarteleva. Nykyliikenteeseen nähden kaartelu tuottaa niin paljon ohitusesteitä, että harmittaa. Tien parantaminen tuottaisi hyvän vaihtoehdon viitostielle Lahden ja Kuopion välillä.

Vt9 Riistavesi-Viinijärvi. 1950-luvun tie on kapea ja mutkainen ränni, joka odottaa kipeästi parantamistaan.

Vt8 Vaasa-Kokkola. Kasitien Pohjanmaan alueen hankalin tieosuus. Raskaan liikenteen määrä on korkea, alue on kohtalaisen tiheään asuttu ja tie viistää useita taajamia.

7 kommenttia:

  1. Tuo Jyväskylän itäinen ohikulkutie olisi kyllä hyvä linjaus. Ainut vaan, että Jyväskylässä tuskin halutaan ohikulkuliikenteen ajavan noin kaukana keskustasta. Pikemminkin lähempänä toteutumista lienee moottoritien jatko Kirristä Tikkakoskelle ja kenties joskus Äänekoskelle asti. Nelostie välillä Kirri-Hirvaskangas on kyllä tällä hetkellä myös melkoinen murheenkryyni. Liikennemäärä on melkoinen eikä tällä n. 25 km matkalla ole yhtään ohituskaistaa. Jyväskylän eteläpuolella ysitiellä moottoritietä saisi jatkaa myös Muurameen asti. Mahtaakohan muuten Jyväskylän ympäristössä olevat kolme moottoritietä olla Suomen kolme lyhintä moottoritietä?

    Ohituskaistaosuuksia kaipaisi myös ysitie välillä Aura-Kylmäkoski. Tällä hetkellä siinä taitaa olla yksi ohituskaista ja vain Tampereen suuntaan. Ohituspaikkoja on enemmän kuin ysitiellä Jyväskylästä Kuopioon, mutta liikennemäärätkin taitaa olla vähän suurempia.

    Mikähän muuten taitaa olla Lahden poikittaisen ohitustien laita? Onko olemassa mitään suunnitelmia? Tuli ajeltua siitä hiljattain ja laskin liikennevaloja olevan 23 kpl. Tampereen suunnasta tullessa ja jos jatkaa Kouvolan tai Heinolan suuntaan niin Ala-Okkeroisten tietä ei ole mielekästä käyttää. Kun valtatie 12 kulkee virallisesti myös Tampereen pohjoispuolitse eikä läntistä ohitustietä, niin valtatiellä 12 taitaa olla välillä Rauma-Kouvola lähemmäs 50 liikennevaloa. Mahtaako olla Suomen (valta)teiden ennätys?

    VastaaPoista
  2. Turusta lähtevät valtatiet 9 ja 10 pitkän matkaa suhtkoht samaan suuntaan. Jos 9 tehtäisiin moottoritieksi koko matkalle Turusta Humppilaan, voisi myös 10:n liikenne siirtyä sille tällä välillä.

    10 voisi tämän jälkeen alkaa vasta Forssasta ja Turku-Forssa-välin saisi alentaa kantatieksi. Sellaisenakin se olisi tärkeä ja paikallisesti se palvelisi varsinkin Liedon ja Turun pendelöintiä, mutta vähemmällä raskaan liikenteen kuormituksella.

    Luonnollisesti 9-tien parantaminen olisi tärkeää joka tapauksessa Tampereen (ja koko Sisä-Suomen) meriyhteyden kannalta, mutta tuosta sen voisi aloittaa.

    VastaaPoista
  3. >Ainut vaan, että Jyväskylässä tuskin halutaan ohikulkuliikenteen ajavan noin kaukana keskustasta.

    Perttu, Jyväskylän kaupungin kannalta parasta olisi nykyistenkin ohikulkuteiden purkaminen ja liikenteen ajattaminen keskustan palveluiden läpi. Ohikulkuliikenne ei tuo kaupungille mitään, vierailijat tuovat. Eli ohikulun ei pidä olla liian sujuvaa.

    VastaaPoista
  4. Jyväskylä-Tampere, Jyväskylä-Äänekoski, Vaajakoski-Toivakka, Heinola-Mikkeli-Juva-Varkaus-Siilinjärvi-(kenties jopa Iisalmi), Vihdintie Kehä I-III, Kirkkonummi-Karjaa, Vihti-Karkkila, Oulu-Simo, Turku-Pori, Hollola-Nastola-Kouvola-Taavetti, Turku-Naantali, Lahti-Asikkala, Kehä III:n länsipää... Löytyyhän noita moottoriteiksi parannettavia. Suomessa on ylivoimaisen surkea tieverkko ja tiemäärärahat muihin EU:n valtioihin nähden. Verratkaapa vaikka länsinaapurin rakennustahtiin.

    VastaaPoista
  5. Lisäksi leventämistä kaipaavat Vt 4 Porvoonväylä-Järvenpää, Tampereen koko kehätie, Turun kehä Vt 10-Vt 8, Vt 3 Helsinki-Hyvinkää ja Toijala-Tampere, Vt 5 Kuopion kohdalla, Vt 4 Oulunsalo-Haukipudas... Ai niin, uusina moottoriteinä jäi mainitsematta Tampere-Ikaalinen-(Parkano), Tampere-Kangasala, Liedon ohikulku sekä Vaasa-Laihia.

    VastaaPoista
  6. Vt 7 Helsinki-Porvoo kaivannee piakkoin myös kuusikaistaistamista. Näitähän tulee kuin turkinpippurista!

    VastaaPoista
  7. Tuohon moottoritielistaan minä ainakin lisäisin VT20:n väliltä Oulu-Kiiminki.
    Toisaalta aivan suomalaisten moottoritievaatimusten tasoiselle tielle ei ole tarvetta, mutta jo nyt Hintta-Korvenkylä välillä olevan kaupunkimoottoritien tapaisen tien jatkaminen Kiiminkiin asti olisi jo ajankohtaista.

    Nykyään tuon nelikaistaisen osuuden päätös Korvenkylässä ja sitä heti seuraava st833:n risteyksestä alkava liikennevaloristeysten sarja muodostaa valtavan pullonkaulan. Jo nykyisin tuossa risteyksessä iltapäiväruuhkan aikaan parin kilometrin mittainen mateluvauhtia liikkuva jono on jo arkipäiväistä. Alkusyksystä tuossa risteyksessä sattunut kolari tukki liikenteen niin pahasti, että iltapäiväruuhkassa muodostunut jono ylsi 10 km päähän Pohjantien risteykseen asti.

    Tilanne pahenee jatkuvasti, sillä Jäälin ja Kiimingin alueelle nousee nykyisin uusia taloja kuin sieniä sateella.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.