Vaasan lentokentän itäpuoliselle alueelle aiotaan rakentaa logistiikan toimintojen keskittymä. Samassa yhteydessä on tehty alustavia vaihtoehtotarkasteluita uudeksi reitiksi lentokentän seudulta Vaskiluotoon.
Maanmittaulaitos taustakartta 1:160.000 2014
Vuoden 2010 vaihtoehtotarkastelun mukaiset linjaukset
Kaikki vaihtoehdot ovat hieman kiusallisia. Yhteistä niille on kaupungin keskusta-alueen ohitus ja tulo Vaskiluotoon etelästä. Pohjoiset vaihtoehdot ovat kalliita ison sillan takia ja niiden pelätään katkaisevan Kaupunginselän maiseman ikävällä tavalla. Eteläiset vaihtoehdot kulkevat osin Natura-alueella (joka tosin maan kohoamisen takia kuivuu seuraavan 100 vuoden aikana) ja niiden länsiosassa joudutaan miettimään, linjataanko tie liito-oravien asuma-alueiden vai kulttuurimaiseman halki.
Nyt on alkamassa ympäristövaikutusten arviointi; tai oikeastaan vasta sen suunnittelu, miten arviointi tehtäisiin. YVAn tekeminen ei ole sama kuin rakentamispäätös ja siksi ensimmäistä kaivinkoneeniskua ei kannata jäädä henkeä pidätellen odottamaan aivan tuota pikaa tapahtuvaksi.
Näköjään tie 3 loppuu Vaasan torin laitaan ja moottoritiekin päättyy vain n. kilometri ennen toria. Onko vastaavia juttuja millään muulla valtatiellä Suomessa?
VastaaPoistaJa toinenkin hassu juttu, ainakin google mapsin mukaan. Tie 8 tekee 90 asteen mutkan Vaasan Prisman kohdalla, mutta sen lisäksi piston siitä Vaasan keskustaan?
VastaaPoistaMitähän tarkoitetaan "vastaavalla jutulla"? Jokaisella valtatiellä on kaksi päätä ja aika moni valtatie päättyy kaupungin keskustaan.
VastaaPoistaKaupunkialueelle päättyviä moottoriteitä on Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Imatralla ja Torniossa. Vaasa on sen verran kompakti kaupunki, että sinne vedettiin tie 1960-luvun ajattelussa lähes torille asti. Vastaavaa tapahtui Jyväskylässä, jossa suunniteltiin nelostietä moottoritieksi kaupungin lävitse. Suunnitelmat muuttuivat ja maan lyhyin moottoritie, 1800 metriä, lakkautettiin.
Valtatie 8:n virallinen reitti kulkee ohikulkutietä Vaasan keskustan ohitse. Ohikulkutie ja Sepänkyläntien liittymästä keskustaan kulkeva haara on virallisesti katu, ei valtatie. Kuten tavanomaista on, tällaiset osuudet kuitenkin viitoitetaan valtatien numeroiden mukaisesti.
(Takavuosina kahvipyödässä eräs kollega kyseli, miten hän Vaasassa löytää Vaskiluodon satamaan. Annoin ohjeen, että aja kolmostietä Vaasaan ja käänny vapaudenpatsaan kohdalta vasemmalle. Kollega ihmetteli, että mistä ihmeestä hän tietää, mikä on vapaudenpatsas. Minä siihen, että noudata ohjetta, ymmärrät kyllä aikanaan. Palattuaan reissusta kollega kertoi, että hyvä ohje, ja ei jäänyt pientäkään epäilystä siitä, mistä käännytään.)
Kiitos vastauksesta! Niin, tarkoitin lähinnä tuota että tie loppuu ihan keskustaan, "kuin seinään", siis tuollaiseen T-risteykseen ja saa hurjastella moottoritietä noin lähelle keskustaa. Esim. Tampereella moottoritie loppuu jo Nekalassa eikä tie lopu, vaan sitä voi jatkaa suoraan Sampolan risteykseen ja edelleen Kalevan puistotietä. Nuo muutkin kaupungit taiatavat olla samanlaisia. Siis Vaasa taitaa olla aika poikkeuksellinen.
VastaaPoistaItse asiassa tienumerokartan mukaan ohikulkutie ei ole katu vaan valtatie.
VastaaPoistaKeskustaan menevä haara on sitten katu.
Kyllähän tuo nyt vaikkapa Vaajakosken moottoritie aika tymäkästi laskeutuu Jyväskylän kantakaupungin taajama-alueelle, vaikka ei nyt aivan kauppatorille kuitenkaan. Turussa tulee ykköstie hyvin lähelle keskustaa. Moottoritie päättyy -kylttien sijoituksella ei asiassa niinkään ole kovin ihmeellisesti väliä, koska tie jatkuu moottoritien kaltaisena Kupittaan aseman nurkalle asti. Toinen pää ykköstiestä on T-risteys Helsingin taajama-alueella. Sitäkin lähemmäksi tulee Länsiväylä Ruoholahdessa.
VastaaPoista12:kin loppuu Raumalla mielenkiintoisesti liikenneympyrään (kiertoliittymään), sekin lienee aika harvinaista. Siitä voi matkaa jatkaa kätevästi takaisin Kouvolaan. Tosin myös nelostien päässä Olympiaterminaalilla on kääntöpaikka.
VastaaPoistaMistä lähtien nelostie on jatkunut Olympiaterminaalille? Sehän päättyy jo Kauppatorille. Sen sijaan tie E75 jatkuu Olympiaterminaalin ja vesireitin kautta Puolan Gdyniaan ja edelleen Kreikan Sitiaan.
VastaaPoistaJaa, kiitos tiedosta! Luulin että 4 jatkuu E75:n mukana satamaan.
VastaaPoistaNelostien päätepiste tokikaan ei ole Kauppatori. Virallinen päätepiste on moottoritien alkupäässä Koskelassa, jossa alkaa valtion tieosuus. Kaupungit sitten saattavat viitoittaa teitä haluamallaan tavalla. Helsingin ja Liikenneviraston yhteinen näkemys on, että "katuverkon nelostien" päätepiste on Erottaja, kuten tienumerokartta kertoo.
VastaaPoistaE-teiden sopimus ei puolestaan määrää reittiä kuin kaupungin tarkkuudella ja katuverkolla kaupungit voivat teiden haaroja viitoittaa mielensä mukaan. Helsingin kaupungin viitoitus ei koskaan ole kerännyt korkeita loogisuuspisteitä ja E75-kilpiä on satunnaisesti sekä Katajanokan, Olympialaiturin että Länsisataman satamiin johtavilla kaduilla.
Kauppatorin reunalla oleva E75-viitoitus vain Olympialaiturille on täysin epälooginen, koska samassa portaalissa esiintyvä Länsisatama on ilman vastaavia kilpiä.
Oikeastaan ainoa looginen satama viitoittaa E75 olisi Vuosaari, josta on viime vuosina ollut matkustajaliikennettä Puolaan, vaikka nyt se on seisahduksissa. Olympialaiturilta on ollut puolanliikennettä viimeksi 1980-luvun alussa.
Matti kirjoitti: "Helsingin ja Liikenneviraston yhteinen näkemys on, että "katuverkon nelostien" päätepiste on Erottaja, kuten tienumerokartta kertoo."
VastaaPoistaTarkoitatko esim. tätä karttaa?
http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/tiet/tienumerokartat/helsinki.pdf
Miten tuota luetaan? Tuoko pieni väkänen Erottajalla, missä on nro 1, osoittaa sen nelostien alkupisteeksi?
Tienumerokarttapa hyvinkin. Sitä voidaan pitää auktoriteettina; pohjautuu tierekisteriin
VastaaPoistaErottajalta lähtevät "ykköstie-katu", tieosa 1, ja "nelostie-katu", tieosa 101. Tierekisterin numerointi on sitten eri asia kuin viitoitus. Tierekisterissä on kullakin tieosuudella vain yksi numero, vaikka viitoituksessa numeroita on useita.
Numerokartasta näkee, että katuosuus jatkuu Koskelantien/Viikintien liittymään, jossa nelostie varsinaisesti alkaa. Kadun ja maantien ero näkyy muun muassa siitä, että Helsingin kaupunki viitoittaa valta- kantatiet numeroin vain ulospäin (keskustasta poispäin). Tällä kaupunki alleviivaa sen, että numerointi katuverkolla on epävirallinen, mutta kaupunki silkasta ystävällisyydestään opastaa ulosmenoteille.
Helsinkiin viitoitettujen valta- ja kantateiden etäisyyslukemien nollakohta on Erottaja.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLiikennettä on niin vähän että täysin turha tie, lisäksi saarelle menee jo 2 siltaa, kolmas olisi aivan tarpeeton. Nykyiset tiet kattavat tarpeet kunnes sataman väylä mataloituu niin ettei sitä voi käyttää enään ja satama joudutaan siirtämään ulommaksi
VastaaPoista