Kuningas Kustaa III määräsi 1700-luvulla, että Kuopiosta Ouluun tulee rakentaa maantie. Kuopiosta lähdettäessä edessä on vaikea este: Kallavesi. Kustaa III:n maantie katkesi kohta alettuaan Kuopion Kelloniemeen ja jatkui järven toisella puolella Ranta-Toivalassa. Vesimatka on noin neljä kilometriä ja se taitettiin soudettavalla lossilla. Ylitys oli kovin vaivalloinen, varsinkin rospuuttoaikaan.
Lossiväli on historiallisestikin mielenkiintoinen: Sen kohdalla on tapahtunut yksi harvoista Suomen sisävesillä tapahtuneista meritaisteluista, Vuonna 1808 ruotsalaiset upottivat paikalla useita venäläisiä tykkiveneitä. Elettiin Suomen sotaa ja Ranta-Toivalan seudulla aikansa suurvallat olivat jämähtäneet kuukausiksi asemasotaan.
Lossiväylän sijainti
Vuonna 1902 tapahtui jotain suurta: Kallavettä oli täytetty ja rakennetulle penkereelle valmistui rautatie. Lossireissut loppuivat siihen.
Auto oli tuolloin vielä harvinaisuus eikä sellaisille ollut tietä Kuopiosta pohjoiseen. Vasta 20 vuoden kuluttua tilanne muuttui: Kuopion ja Toivalan asemien välillä alkoi säännöllinen autokuljetus. Tahti ei ollut kovin huima: Autovaunulähtöjä oli yksi päivässä suuntaansa.
Autojen määrä kuitenkin kasvoi nopeasti. Vuonna 1929 ryhdyttiin rakentamaan rautatien viereen tiepengertä. Vuonna 1932 avattiin 5,5 metriä leveä pengertie ja autojen kuljetus rautateillä päättyi.
Pengertien eteläpäässä maantieliikenne ja rautatieliikenne käyttivät yhteistä Päivärannan kääntösiltaa.
1950-luvulla nähtiin, että Kallan pengertie ei tule kestämään liikenteen kehitystä. Vuonna 1960 ryhdyttiin rakentamaan nelikaistaista uutta tietä Kallaveden poikki. Tie valmistui vuonna 1965. Päivärantaan rakennettiin uudet läppäsillat.
Kallan siltojen kohta jäi katkokseksi Kuopion moottoritiessä, koska tiellä ei ollut rinnakkaistietä. Traktorit, mopot, polkupyörät ja jalankulkijat jouduttiin ohjaamaan sille.
Kallavesi Kuopion kohdalla 2014
Vähitellen Kallan silloista tuli pullonkaula. Siltojen alikulkukorkeus oli vain 1,9 metriä ja siksi siltoja jouduttiin avaamaan purjehduskauden aikana satoja kertoja. Tiheän avaamistahdin takia siltojen tekniikka rupesi väsymään ja joskus sillat jämähtivät aukiasentoon.
Vuonna 2009 alkoi suururakka, joka nyt on valmistumassa. Laivaväylä siirrettiin kapeikon eteläosasta sen keskelle. Vanhat Päivärannan sillat muutettiin kiinteiksi silloiksi. Uudet maantiesillat ovat kiinteitä ja niiden alikulkukorkeus on 12 metriä. Uusi rautatiesilta on tekniikaltaan hydraulinen nostosilta: siltakantta nostetaan kummastakin päästä eli se pysyy vaakatasossa. Sillan korkeus ala-asennossa on viisi metriä ja nostettuna 12.
Lisäksi penkereelle rakennettiin kokonaan uusi rinnakkaistie, jotta uusittu nelikaistainen tie voidaan avata moottoritienä
Kallan sillat syksyllä 2014
Tämäkin hanke aiheutti etelässä tiettyä mutinaa "siltarumpupolitiikasta" ja valtiovarainministerin kotiseudulleen suuntaamista (tuhlatuista) verovaroista, mutta kyllähän tämä tarpeeseen tuli.
VastaaPoista