Klaukkala

Nyt kun valta- ja kantateiden taajamapullonkaulat on lähes tyystin purettu ohikulkuteitä rakentamalla, on painopiste siirtymässä pienempiin teihin.

Klaukkala on Nurmijärven kunnan suurin taajama, noin 20000 asukasta. Vielä 1950-luvun lopulla se oli kylä kolmostien varrella: Kolmostie kulki Lopelle ja sieltä Janakkalan syrjäisten metsäalueiden halki Hämeenlinnaan. Klaukkalan läpi kulki myös Forssan-Porin suunnan liikennettä Lopen ja Tammelan kautta ennen nykyisen kakkostien valmistumista.

Maanmittauslaitos


Klaukkala vuoden 1958 peruskartassa

Kylä lähti laajenemaan 1960-luvulla ja nykyisin sitä voidaan pitää Helsingin esikaupunkialueena.

Lopen maantie on nykyisin seututie 132 ja Klaukkala on kasvanut sen ympärille. Tie kulkee nykyisinkin kutakuinkin tarkasti vuosikymmenien takaista linjaansa; jos kohta katumaiseksi muokattuna.

Liikenteen määrä on kasvanut varsin suureksi ja liikenneturvallisuus taajamassa on huono. Ohikulkutietä on puuhattu pitkään.

Vuonna 2005 valmistui ensimmäinen yleisuunnitelma. Sen pohjalta lähdettiin laatimaan tiesuunnitelmaa. Osoittautui kuitenkin, että maaperä tuolloin suunnitellulla linjalla Luhtajoen laaksossa oli oleellisesti arvioitua huonompaa: Paikoin hyvin pehmeää savea ja paineista pohjavettä. Tien toteuttaminen olisi maksanut oleellisesti arvioitua enemmän ja tiesuunnitelman laatiminen keskeytettiin

Vuonna 2008 suunnittelu käynnistettiin uudelleen. Laaja debatin ja myös alatyylisen nettikirjoittelun jälkeen on valittu toteutettavaksi vaihtoehdoksi tunnisteella V1 nimetty linjaus, joka kulkee aiemmin ehdotettua savilöllölinjaa etelämpänä monin paikon kalliomaastossa. Tiellä on pituutta noin seitsemän kilometriä; kilometrin verran hylättyä verran pitempi.

Maanmittauslaitos


Toteutettavaksi valittu linjaus merkitty yhtenäisellä ja hylätty katkoviivoilla

Moni kolmostien kulkija lienee havainnut aukon moottoritien liittymien numeroinnissa: Suunnitelmassa esitetty Lamminsuon eritasoliittymän saa puuttuvan numeron 12.

Lamminsuon eritasoliittymä on nykysuunnitelmassa piirrettyy sellaiseksi, että ohikulkutietä olisi mahdollista jatkaa itään Tuusulan suuntaan. Suunnitelmia tällaiseksi jatkeeksi ei ole.

Tieosuudelle on suunniteltu kaksi eritasoliittymää, joista on katuyhteys Klaukkalaan. Näin ollen ainakin Klaukkalan pohjoisosien asukkaat todennäköisesti tulevat käyttämään ohikulkutietä matkallaan Helsingin suuntaan. Lisäksi suunnitelmiin sisältyy eritasoliittymä vanhalle kolmostielle.

Reininbetonia

Teillä ja Turuilla esitteli muutama viikko sitten artikkelissa Siltaromua viimeaikaisia siltaonnettomuuksia Euroopassa.

Vilkkaan Schiersteinin sillan vaurioituminen aiheutti melkoisen sopan. Silta sijaitsee Saksassa Mainzin ja Wiesbadenin kaupunkien välillä ja ylittää Reinin. Mainzin ja Wiesbadenin asukasluku on yhteensä puolisen miljoonaa, mutta tämä ei ole koko totuus. Silta sijaitsee Rhein-Main-Gebiet-nimellä Saksassa tunnetun alueen länsiosassa ja alueella on 5,8 miljoonaa asukasta. Eurostatin luokittelun mukaisella kaupunkialueella on 2,2 miljoonaa asukasta enemmän tai vähemmän yhteen kasvaneissa kaupungeissa.



Sillan kansi siirtyi ja putosi laakereiltaan yhden pilarin päältä. Kansi painui ja rakenteisiin tuli vakavia murtumia ja silta menetti kantavuutensa.



Sillalla pituutta noin 1,3 kilometriä ja se on valmistunut vuonna 1962. Sen viereen ollaan rakentamassa uutta siltaa.



Kiusalliseksi tilanteen tekee se, että Reinin ylitse on varsin vähän siltoja joen leveyden ja vilkkaan laivaliikenteen takia. Mainzin ympärillä on kaksi moottoritiesiltaa ja yksi katusilta kaupungin keskustassa. Alavirtaan seuraava silta on Koblenzissa 85 kilometrin päässä ja ylävirtaan Wormsissa 50 kilometrin päässä.



Sillan täydellisellä sulkemisella on ollut varsin laajakantoisia seurauksia. Osa liikenteestä on siirtynyt Mainzin katuverkkoon, joka on ruuhkautunut pahasti. Mutta toisen onnettomuus on toisen leipä: Reinin yli on aika paljon lauttaliikennettä ja lautturien tulot ovat kehittyneet erittäin suotuisasti.




Nyt ollaan tilanteessa, jossa siltaa on vahvistettu niin paljon, että henkilö- ja pakettiautoliikenne voidaan sallia. Uuden sillan ensimmäinen puolisto valmistuu vuonna 2016, jolloin liikenne siirretään sille.



Tieviranomaiset ottavat painorajoituksen vakavasti ja tosissaan. Liikennettä valvotaan automaattisesti siten, että sillalle pyrkivä raskas liikenne tunnistetaan. Jos raskas ajoneuvo yrittää ajaa sillalle, liikennevalot vaihtuvat punaisiksi ja puomit sulkeutuvat estäen kaiken liikenteen. Tilanteesta lähtee tieto poliisille, joka tulee saattamaan rosvon pois ja joka kirjoittaa asiasta maksullisen muistutuksen.

Asiassa on häpeärangaistuksen elementtejä. Poliisia odoteltaessa liikenteen sulkenut kuljettaja varmaankin pääsee nauttimaan muiden esittämistä nasevista kommenteista.



Yhdeksi maailman ohuimmista kirjoista mainitaan "Saksalainen huumori kautta aikojen". Tämä ei ole estänyt paikallisia pilapiirtäjiä tarttumasta kynään asiassa. Kuvassa viirataan Sveitsissä sijaitseviin Reinin putouksiin, jotka vesimäärällä mitaten mainitaan Euroopan suurimmiksi.