Nyt kun valta- ja kantateiden taajamapullonkaulat on lähes tyystin purettu ohikulkuteitä rakentamalla, on painopiste siirtymässä pienempiin teihin.
Klaukkala on Nurmijärven kunnan suurin taajama, noin 20000 asukasta. Vielä 1950-luvun lopulla se oli kylä kolmostien varrella: Kolmostie kulki Lopelle ja sieltä Janakkalan syrjäisten metsäalueiden halki Hämeenlinnaan. Klaukkalan läpi kulki myös Forssan-Porin suunnan liikennettä Lopen ja Tammelan kautta ennen nykyisen kakkostien valmistumista.
Maanmittauslaitos
Klaukkala vuoden 1958 peruskartassa
Kylä lähti laajenemaan 1960-luvulla ja nykyisin sitä voidaan pitää Helsingin esikaupunkialueena.
Lopen maantie on nykyisin seututie 132 ja Klaukkala on kasvanut sen ympärille. Tie kulkee nykyisinkin kutakuinkin tarkasti vuosikymmenien takaista linjaansa; jos kohta katumaiseksi muokattuna.
Liikenteen määrä on kasvanut varsin suureksi ja liikenneturvallisuus taajamassa on huono. Ohikulkutietä on puuhattu pitkään.
Vuonna 2005 valmistui ensimmäinen yleisuunnitelma. Sen pohjalta lähdettiin laatimaan tiesuunnitelmaa. Osoittautui kuitenkin, että maaperä tuolloin suunnitellulla linjalla Luhtajoen laaksossa oli oleellisesti arvioitua huonompaa: Paikoin hyvin pehmeää savea ja paineista pohjavettä. Tien toteuttaminen olisi maksanut oleellisesti arvioitua enemmän ja tiesuunnitelman laatiminen keskeytettiin
Vuonna 2008 suunnittelu käynnistettiin uudelleen. Laaja debatin ja myös alatyylisen nettikirjoittelun jälkeen on valittu toteutettavaksi vaihtoehdoksi tunnisteella V1 nimetty linjaus, joka kulkee aiemmin ehdotettua savilöllölinjaa etelämpänä monin paikon kalliomaastossa. Tiellä on pituutta noin seitsemän kilometriä; kilometrin verran hylättyä verran pitempi.
Maanmittauslaitos
Toteutettavaksi valittu linjaus merkitty yhtenäisellä ja hylätty katkoviivoilla
Moni kolmostien kulkija lienee havainnut aukon moottoritien liittymien numeroinnissa: Suunnitelmassa esitetty Lamminsuon eritasoliittymän saa puuttuvan numeron 12.
Lamminsuon eritasoliittymä on nykysuunnitelmassa piirrettyy sellaiseksi, että ohikulkutietä olisi mahdollista jatkaa itään Tuusulan suuntaan. Suunnitelmia tällaiseksi jatkeeksi ei ole.
Tieosuudelle on suunniteltu kaksi eritasoliittymää, joista on katuyhteys Klaukkalaan. Näin ollen ainakin Klaukkalan pohjoisosien asukkaat todennäköisesti tulevat käyttämään ohikulkutietä matkallaan Helsingin suuntaan. Lisäksi suunnitelmiin sisältyy eritasoliittymä vanhalle kolmostielle.
Onkos jossain muuallakin näitä paikkoja, joissa on moottoritiellä liittymävaraus eli jokin liittymänumero puuttuu välistä? Jos joskus päätetään rakentaa uusi liittymä paikkaan, jossa sille ei ole varausta eli numeroa vapaana, niin vaihtuuko kaikki myöhemmätkin numerot vain numeroidaanko se jotenkin toisin?
VastaaPoistaLiittymänumerot on merkitty ainakin Googlen ja OpenStreetMapin karttoihin, joten niistä ainakin voi aukkoja etsiä.
VastaaPoistaKäsittääkseni olemassa olevia liittymänumeroita ei kovin herkästi muuteta, koska tämä olisi omiaan aiheuttamaan hämmennystä varsinkin. Jossain olen nähnyt peräkkäisillä liittymillä (tai saman liittymän eri osilla) kirjaintarkenteen liittymänumeron perässä (esim. 11a, 11b), joten ehkäpä tämä on se tapa, jolla uudet liittymät saadaan numeroitua, vaikkei niille numeroa olisi varattukaan.
Jos on tiedossa, että liittymien väliin on tulossa joskus liittymä, numero jätetään vapaaksi. Esimerkiksi kolmostiellä käyttämättömiä numeroita 12:n lisäksi ovat 18 (Herajoki) ja 44 (Lempäälä-Pirkkala-oikaisu). Nämä tieyhteydet on merkitty maakuntakaavoihin.
VastaaPoistaSeiskatiellä tehtiin uusi liittymä Sköldvikiin liittymien 57 ja 58 väliin. Uusi liittymä sai numeron 58A ja entinen 58 muutettiin 58B:ksi.
Ykköstieltä puuttuu numero 14 Salon kohdalta. Lisäksi nyt on rakenteilla Espoossa "Puolenkilon" liittymä 44 Nihtisillan (43) ja Leppäsolmun (45) väliin.
Nelostiellä on jäänyt vapaaksi liittymänumero 9 Keravan kohdalla. 1990-luvulla Keravalle suunniteltiin pohjoista liittymää, mutta se jäi kuitenkin tyystin toteutumatta.
VastaaPoista