Vårdön silta

Vårdö on vajaan 500 asukkaan saaristokunta Ahvenanmaalla. Mannersuomalaiset tuskin juuri osaavat asettaa kuntaa kartalle. Ehkä tunnetuin vårdöläinen on fiktiivinen henkilö: Myrskyluodon Maija, jonka Anni Blomqvist sijoitti asumaan Vårdön ulkosaaristoon.

Kunta oli vuoteen 1980 asti verraten pitkän lauttamatkan varassa. Mainitun vuoden syksyllä valmistui uusi tie, joka lyhensi useiden kilometrien mittaisen lauttayhteyden 440 metrin pituiseksi. Tiehen kuului silta Vardön pääsaaren ja Töftön väliin. Sillalla on pituutta 312 metriä ja sen urakoi Vesto Oy, joka sittemmin on fuusioitu YIT-yhtymään



Silta on viisiaukkoinen tavanomainen palkkisilta.




Aikalaiset kertovat, että rakentamistyössä hutiloitiin ja betonirakenteet päästettiin jäätymään ennen niiden kovettumista. Silta on ruvennut ennenaikaisesti rapautumaan. Jo nyt on korjattu reunapalkkeja ja kantta, joissa on esiintynyt lujuutta vähentäviä kemiallisia reaktioita.

Vedenalaiset tutkimustyöt ovat kuitenkin paljastaneet karmean totuuden: Vain 35-vuotiaan sillan perustukset ovat tuhoutumassa.



Saarella on käyty poliittista debattia kahden kalliin vaihtoehdon välillä: korjatako vanha vai rakentaako uusi. Nyt on päätetty rakentaa uusi silta ja sen valmistumisen jälkeen purkaa nykyinen.

Uuden sillan toivotaan olevan käytössä vuonna 2018. Siihen asti henkeä pidätellen toivotaan nykyisen sillan pysyvän pystyssä. Sillalle on asetettu 30 tonnin painorajoitus ja 20 km/h nopeusrajoitus.

Parturia etsimässä

Teillä ja Turuilla on aika ajoin esitellyt hienoja eritasoliittymäspagetteja. Suuri osa niistä sijaitsee uudella mantereella. Tänään kuitenkin todistetaan, että aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan.

Sevilla on jonkin verran Helsinkiä suurempi kaupunki Andalusiassa, Espanjassa. Kaupungin historia ulottuu melkein 3000 vuoden taakse. Kaupunkia kiertää kehätie ja kaupunkialueen reunoille on espanjalainen liikenne-insinööri päässyt piirtämään muutaman oikein kunnon virityksen. Saattaisi olla, että kreivi Almaviva ei kotiinsa ilman apua löytäisi.

Keskusta-alueen itäreunalla on liittymä, jonka rampisto on venytetty itään, ilmeisesti tilankäytöllisistä syistä.



Eräät kulkusuunnat tässä liittymässä ovat varsin monimutkaisen oloiset. Esimerkiksi idästä etelään ajettaessa tehdään ensin täysympyrä, sitten ajetaan vastakkaiseen suuntaan kulkevien ajoratojen välistä ja lopuksi käännytään vasemmalle.



Lännestä pohjoiseen ajettaessa ajetaan ramppiviristystä edestakaisin ja kuljetaan yhden liikenneympyränkin kautta.



Kaupungin länsipuolella on sielläkin varsin vaikeasti luokiteltava liittymä. Ramppeja pitää rakentaa paljon, kun pääteiden liittymään halutaan saada reittejä myös katuverkkoon.



Toinen länsilaidan liittymän yhdistää pääteitä neljään suuntaan ja lisäksi katuverkon. Liittymään integroituvassa liikennympyrässä on kuusi tulo- ja kuusi poistumisreittiä. Ne eivät sijaitse tavanomaisen ympyrän tapaan vuorotellen: ympyrän itäreunassa on ensin kolme peräkkäistä poistumistietä ja sen jälkeen kolme tulotietä.



Ympyrästä on pohjoiseen SE-30-tielle pohjoiseen kaksi reittiä: Silmukkarampin kauta...



...ja suoraa ramppia. Järjestely on perusteltu: Silmukkaramppi liittyy päätiehen oikealta ja suora ramppi vasemmalta. Kohta on edessä haarautuminen sekä oikealle että vasemmalle ja tien asianomaiselle puolelle liittymisestä on hyötyä.



Komein liittymistä on kuitenkin kaupungin kaakkoispuolen liittymä, johon enemmän tai vähemmän löyhästi liittyy kahdeksan liikenneympyrää.



Katse kiinnittyy yhteen ympyröistä liittymän länsipuolella. Siinä ei ole kuin kaksi haaraa. Lisäksi sillä on vain yksi tulohaara mutta kaksi poistumishaaraa. Mitä ihmettä?



Selitys on yksinkertainen. Liikenneympyrä on edistynyt tapa tehdä U-käännös. Liittymän länsisektorissa on rinnakkaiskatu, jolta pois pääsyyn ympyrä tarjoaa mahdollisuuden. Rinnakkaiskadulta pääsee koilliseen käymällä kääntymässä ensimmäisessä ympyrässä takaisin ja selvittämällä pari muutakin ympyrää.